Monday, May 12, 2008

Look, if he was dying, he wouldn't have bothered to carve 'Aaaauuuggghhhh'. He'd just say it.



••• Äitienpäivä meni OK, mutsi oli tehnyt mulle 'omat eväät' niin vältin mummon hiilaripommiset makaronilaatikot, perunamuussit ja voitaikinaiset kasvispiirakat. Kakullekaan ei jäänyt luonnollisesti mahaan tilaan, mutta äidin edessä sitten paluumatkalla kehtasi uhrautua syömään purkin vadelmajäätelöä (sitä iljettävää rasvatonta & sokeritonta, yäk!)

••• Mutta oon lihonut saleen varmaan kilon!!! Siis kokonaisen k i l o n, vaikka oma vaakanihan näyttää edelleen enemmän kuin päiväsairaalan, mut silti!!!1

••• Uskalsin tänään syödä pienen satsin rahkaa isosta purkista, hyvä minä! Tätä varten tosiaan piti ostaa vihdoin keittiövaaka.

---> Yhä voimassa! Kysy minulta vapaasti jotain tähän blogi-merkintään niin vastaan ensi keskiviikkona (14.5)! Voit kommentoida tähänkin, ihan sama, mutta niitä mittojani tai kaloreitani ei edelleenkään huvita kertoa :>

••• Menkat tulevat orjallisesti vaikka viimeksi loppuivat muutamisen kiloa painavempana. Silloin tosin urheilin, nyt toisaalta painan vähemmän ja syön e-pillereitä. Voi toki olla että rasvaprosenttini on hypännyt potenssiin tuhat.

••• Läskittää, yhä. Vitusti. Olo on kyllä rehellisesti sanottuna sellainen, että tekisi mieli vuolla juustohöylällä läskiä pohkeista ja mahasta. Asfdsfsfa!! Tekee mieli tehdä jotain teiniä, kiukutella, mehukeittopaastoilla huomenna.

12 comments:

  1. Aijjuu, linkitin sut. Oot ihana. <3

    ReplyDelete
  2. Kaikki juhlat onvaa keksitty että olis jokin tekosyy kaiken hyvä nauttimiselle jota nauttii muutenki.

    ReplyDelete
  3. Miten sun vanhemmat suhtautuvat sun ongelmiin? Vai tietävätkö he syömishäiriöstäsi?

    ReplyDelete
  4. Mä oon vaan valinnu tän tien, ei voi mitään...

    ReplyDelete
  5. No se on vähän sekä että, ehkäpä.

    Siksipä vittumaisen ironian höystämä lause tekstin lopussa: "Jos olet lukenut, ymmärtänyt ja hyväksynyt omalle kohdallesi kaikki ylläolevat kohdat, voit aloittaa anailun ilman ongelmia - jos sitä haluat, ja jos siihen pystyt"

    Toi on vähän monimerkityksellinen - jos joku tosiaan lukee kaikki noi kohdat ja silti haluu sitä, niin ei kai se (sun näkökulmast) terve oo? :D Mut valintahan se on, jonkunnäkönen. Sä sanot et se "sairaus" valitsee, mä sanon et me ite valitaan. Ja se et ei pysty lopettaan, on vaan et tää elämäntapa on vieny mukanaan - ihan niin ku streittarikaan ei pysty lopettaan ja alkaa juomaan viinaa, vaan pysyy elämäntavassaan koska on niin hienoo olla ilman! Joo no, mä taas tiiän mitä vastaat tähän, eikä mun tarkotus ollutkaan väitellä, kumpiki varmaan tiedetään mis toinen seisoo, about. Mut, sellast tää on. Vähän sama ku mä väitän et uskonnot, niiden palvominen on mielisairauksii, ja palvojat mielisairaita. Ja näkeehän sen nyt - ei terveet ihmiset tapa toisii, räjäyttele pommei, tai ees usko et kuoleman jälkeen pääsee 2000 vuotta sit kuolleen juutalaisen äpärän luo, joka oli oma isänsä, ja joka oikeesti loi tän koko paskan (siis universumin) mis se tapettiin ja taas palas näkymättömänä henkiin, jos uskoo siihen. Niin ja et se kans toteuttaa toiveita, sillon tällön. Kuka tervejärkinen uskoo tollast? Toiselle elämäntapa, maailmankatsomus, toiselle mielisairaus. Turha siit on väitellä. Kuolemaa kohti kaikki elävät on menos, eri vauhtii vaan :) Jos kaikki kuolemaanjohtava on sairaus, niin elämä on sairaus - koska elämä itsessään johtaa 100 % varmuudella kuolemaan.

    Anteeks, nyt aloin taas selventään omii mielipiteitäni, ei se ollu mun tarkotus :D No, tuli kai selväks... Toi on hyvä kirjotus niille, jotka ei oo lähteny tälle tielle viel, vähän kertoon niille tosiasioit... Ja varmaan ihan hyvä myös monille, jotka on täl tiel. Ittee ei hetkauta mikään noist kirjottamistani asioist, eikä saa ees haluun lopettaa. Ihmiset on niin erilaisii, haluu ja on haluumat, arvostaa ja ei arvosta, eri asioit.

    ReplyDelete
  6. Hi, kiitos, ja samoin, siihen mitä nyt sit eniten haluatkin. ^^

    Sun blogii kans kiva lukee, äsken tuli luettuu noi uudet mitä en ollu viel lukenu.

    Nyt pitää siivoo... yli 22 tuntii valvomkist takana, arvaa väsyttääks o.O mut ku ei oikein tullu uni yöl... Plääh. Oon taas syöny kaikkee kiellettyy tänään ja ahdistaa ja haluisin vaan käpertyy palloks. Menin sopiin illaks tapaamisen, mut nyt sekin ahdistaa... Äh. Ristiriidat repii mut hajalle. No, jos mä nyt kumminki repisin itteni siivoon --> Kuluis ees tuhannesosa kaloreist mitä oon tänään luvattomas muodos (vaikken luvatonta määrää) syöny.

    ReplyDelete
  7. Kiitos kauniista sanoista <3 en tiiä miten ne sult ansaitsen.
    Mut nyt ei pysty, ei mitään, kaikki stressaa ja ahdistaa, siivota ois jo pitäny, tulin taas koneelle, vitun tyhmätyhmäminä, no tän jälkeen kyl meen takas siivoon.

    Ei ne sosiaaliset tapahtumat ahdista, mut se kun niihin liittyy ruokaa, pahinta on et se ruoka ei ees siin hetkes ahdista, vaan vast jälkeenpäin - sit miettii, oksentaako, vai ei, monta kalorii, ja inhoo itteensä.

    Sit on sellasiiki ajatuksii, en haluu olla sairas enkä mitään diagnoosii, mut jollain kierol taval tuntuu hyvält jos jotenki saan joltakulta anorektikon leiman. Se on jokin saavutus... Niin, tiedän mitä sanot, sairasta. Sit jos joskus sorrun kiellettyihin ruokiin (makeet, munkit yms), ajatukset haukkuu, mia, mia, ednos, ednos, et oo puhdas ana, likanen, likanen, toi ruoka likaa sut, haisee ja mätänee, ja sä mätänet sen mukana, läski mia ednos, sust ei koskaan tuu anaa.

    Eiks oo ihanii ajatuksii? Ja noiden keskel silti kiemurtelen myöntämän ikinä kunnol et joku ois oikeesti PIELES - nää nyt on vaan kaikki tällasii juttui jotka sattuu kuuluun tähän mun elämään ja ei mul muutakaan oo. (Toi on kyl totta, ei mul OO muuta.)
    Mua oikeesti ahdistaa ihan kaikki. Ihan saatanasti. Pitäis kasvaa aikuiseks. Ottaa vastuu. Opiskella, töitä, rakentaa elämää, itsenäistyy, pärjää omillaan. En pysty, en uskalla, en osaa, en haluu. Eikä kukaan usko. Tai jos uskoo, puhuu kaikkee ahdistavaa, satuttavaa. Miksei kukaan vaan pidä must huolta. Kaikki vaan huutaa ja vaatii. En oo aikuinen. Lakatkaa kohtelemast mua aikuisena.

    Mua ahdistaa olla. Olla hereil. Mua ahdistaa ku mua väsyttää. Mua ahdistaa se et mun pitää siivoo. Siivoomisen jälkeen voisin mennä nuqq, mut mua ahdistaa jo nyt, pelkään et en saa unta. Pelkään et nuqn liian pitkään ja myöhästyn tapaamisest. Pelkään et missaan viestin. Yks ehdotti mulle tänään et mentäis yöl pyöräileen. Mitä jos se lähettää viestin enkä saa sitä ajois. Jos se haluuki mennä tänään? Sit pitää suunnitella uudestaan. Koska voi nuqq? Mitä jos nyt nuqn, en saa unta yöl - aamul mutsi taas nalkuttaa ja vaatii jotain, pitääks mun taas tehdä jotain, enkö saa koskaan nuqq? Ei päiväl saa nuqq, pitää olla hereil. Vaik ei oo töitä, kouluu, enkö sais ees nuqq? Ahdistaa. Kaikki. Hemmetti. Ahdistaa.

    Eikä näiden ajatusten väliin mahdu niit rauhallisii hetkii. Ei mahdu. Huoh, ehkä sit joskus.

    Kiitos kumminki <3

    (sun blogist tulee tätä menoo mun blogi...)

    ReplyDelete
  8. Niin ja, mä en osaa itkee, itkettää monesti mut ei saa sitä tuleen... Ehkä pitäis syödä vähemmän taas, sillon on kyl aina kyyneleet silmis, sillon pystyis itkeen. Nyt ei tuu vaik tahtois...

    vittu nyt siivoon!!

    ReplyDelete
  9. Tiedätkö, olen vähän hämmentynyt kommentistasi. *blush* Ja otettu. Etenkin kun, noh, pidän blogistasi niin paljon ja jotenkin katson sua ylöspäin.

    Sukkapuikolla pistorasiaan tökkiminen on btw ihastuttava termi, mutta minusta on liioiteltua sanoa sinua väliinpudonneeksi luuseriksi. Tai sitten luusereita me kaikki, eiks jeh?

    Enkä helvetissä voi uskoa että oltaisiin puoliksikaan samoissa mitoissa.

    ReplyDelete
  10. luin juuri useamman tunnin merkintöjäsi :) ja jäin koukkuun. pakkopakkopakko lukea jatkossakin.
    minun kysymykseni on, miten ystäväsi suhtautuvat sairauteesi? puhutko siitä avoimesti?

    ReplyDelete
  11. Mäki lihoin äitienpäivänä kilon. Muutenki nolottaa tulla takas päiväosastolle pullahtaneena entisestään. :D

    ReplyDelete
  12. Hähää tänään on ollu hyvin ahdistusvapaa päivä ^^ Ei oo ollu menoi, sekään ei oo ahdistanu. Ja kävin ostaan mun lempitupakkaa. Jee ^^ Lisäks herättyäni tänään huomasin et olin nuqqnu 17 tuntii! :D Vapauttavaa.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥