Monday, June 16, 2008

Death Cab For Cutie



Uuvuttaa. Yleisvointini on ollut hiukan matalalla, ei mitään kriittistä ja hienoa ja dramaattista, mutta juuri sopivaksi että minä ja ruoka olemme jälleen ongelmissa. Isoissa ongelmissa. Sydäntä jyskyttää, tunnen maapallon kääntyvän jalkojeni alla, näkö häviää, kädet tärisevät ja en jaksa keskittyä mihinkään. Siitä huolimatta en voi painaa vain päätäni tyynyyn ja unohtaa maailmaa vaan syön. Ei tee mieli ruokaa, tunnu tuo kiva kupliva nälkä mahassa, nälätä. Nälän tunne ja sen "hallitseminen" on mielestäni jotain parasta, mutta heikotuksen ja päänsäryn alla olen aivan toivoton ja syön.

Jotain ravintoainetta varmasti puuttuu, mutta koska en ikinä saanut kuulla labrojani niin ei ole mitään ideaa mistä kärsin. Anemia, ehkä? Otan pari rautashottia kaiken varoksi. Täytän itseäni samoilla turvaruoilla hetkelliseen kyllästymiseen asti ja vaikka kuinka solut huutaisivat apua niin en tajua millä niitä auttaa. Porkkanat ja rahkamössöt ja sokerittomat pastillit ja lesepuurovellit ovat ne joita uskallan syödä. Silti liian monet santsaukset, annokset, koot ja kalorit ahdistavat kuoliaaksi. En uskalla mennä va'alle vielä huomennakaan, sillä tuollainen mättöhän voi lihottaa(!!!).

Karkaan hetkeksi ulos ajatellekseni jotain muuta kuin ruokaa, haen psykologin tulokset todetakseni että musteläiskistä ja palikoista sai revittyä yllättävän paljon faktaa minusta. Ei silti mitään uutta, sääli. Istun hetken auringossa lukien uudelleen ja uudelleen Marya Hornbacherin Wastedia, merkkailen ylös sivuja ja kohtia joihin samaistun, totean että pitäisi lukea koko eeppos taas alusta loppuun punakynän kanssa. Syön litran vetisiä mansikoita ja hiukan sokeritonta sorbettia, käyn elokuvissa unohtaakseni ruoan, käyn kaupassa ja ostan lisää rahkaa, leseitä ja porkkanoita. Istun kotona läppärillä puolikuolleena ja kiroan valtavaa olemustani ja rehujen kaloreita. Sanon poikaystävälle puhelimessa etten tahdo lääkkeitten takia ryypätä juhannuksena. "Meinaatsä sit syödä jotain?" (Mieleni teki huutaa: "ENHÄN MÄ ENÄÄ MUUTA TEEKÄÄN!!")

Haluaisin vaan nukkua.

No comments:

Post a Comment

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥