Thursday, June 12, 2008

Otsikkokin on ihan turhaa, samantekevää, tyhjää



Olen henkisesti sisältä niin tyhjä etten tajua kuinka onnistun täyttämään kehoani niin paljolla ruoalla. Päivästä toiseen, ruokaa, ruokaa, syömistä. Vituttaa kun päivittäisestä taakasta ei pääse kokonaan irti: ilman ruokaa ei voi elämää. En halua silti ruoan olevan mun elämä. Olin eilen illalla tappavan ahdistunut ja vihainen itselleni, halusin ja haluan yhä satuttaa itseäni. Olen suunnitellut kuinka teen palovammoja ja haavoja paikkoihin etteivät ihmiset näe, lukittaudun huoneeseeni, otan rauhoittavan ja pistän henkisen pahanoloni kipuun. Vihaan ruumistani niin järkyttävällä voimalla ja soimasin itseäni jokaisesta suupalastani, mietin ja kirosin miksi tahalleen pilaan elämääni syömällä. Santsasin jäätelöä ja otin banaanin.

Päätin paastoavani kunnes parikolme kiloa on ainakin kadonnut puntarilta. Olin vain niin vihainen, ajattelin että sittenpähän ainakin pääsisin tänne sanomaan miten hyvä 'Ana' prinsessa (vaikka niin dissaan ja vihaankin koko käsitettä.. näköjään olen itsekin sen tekopydä orja) olen ollut. Mutta, mitä mä siitä paastosta sitten saisin? Vesipainoa humps pois ja takas tulis? Mahalaukkuni muka pienentyisi ja muuta höpöhöpöä? Ei. Se todellakin olisi vain mielenlujuuden näyttöä, parin päivän kidutusta ja sitten kovaa takastankkausta. Ei houkuttele. Plus, pelkällä vedellä en todellakaan pysty seisomaan ja mielestäni ei ole mitään ällömpää kuin juoda kaloreita jos ne voi syödä. Miksi juoda tuoremehua jos voi syödä omenan? Rehellisesti sanottuna musta on ollut aina paljon "ihailtavampaa" jos syö, mutta syö kontrollilla ja mahdollisimman vähän. Miten on, paastoaako teistä kukaan pelkillä nesteillä? Ja kuinka usein/pitkään?

Sisälläni on silti tyhjää, nälkäsingnaalit ovat ihan olemattomat ja sekaisin, joten en oikein tiedä mihin suuntaan mennä. Otin about puol desiä muroja ja kasan leseitä, sotkin mehukeittoon ja teelusikoin niitä sängyssä hitaasti suuhuni. Olo oli ihan sama, ihan yhtä tyhjä ja turha. Eipä kyllä nälkäkään. Oksentaisinko vain nollataakseni tyhmän "paasto"-tilanteeni? Mitä hyötyä kun oloni on ihan sama? Eipä se kaloreissakaan montaa lasia tuoremehua tai maitoa vastaisi. Anoreksia sanoo päässäni silti, että olen vääräuskoinen paska sillä ei pitäisi koskaan syödä mitään jos ei ole pakko. Turha viesti tämäkin sinänsä, ei mitään kummempia oivalluksia. Ei venatkaas! Sain ainakin varmistuksen siihen et pitää oppia kai vain elämään asian kanssa, että kaikki mitä tekee ja että edes hengittää on mun kohdalla kardinaalivirhe maailmankaikkeutta kohtaan. Kun läikytätte aamulla kahvianne, myöhästytte bussista, maailmalla soditaan ja HESY:ssä on liikaa kodittomia kissoja - nou hätä! Allekirjoittanut voi ottaa kaiken kontilleen. Kertokaa mulle kaikki päivän haaverinne, tässä on paikka mihin saa vapaasti tulla aukomaan ja sylkemään!

Haluan painoni alas, alemmas, alimmas.

7 comments:

  1. Välillä paastoan kun jokainen kalori tuntuu liialta, enimmillään viisi päivää elin vedellä, teellä, laittimehulla ja stripped batteryllä. Maha oli ihanan littana koko ajan, ja mulle toi oli aika helppoakin kun pidän näläntunteesta.

    ReplyDelete
  2. Eääh, syömisen jälkeen vyötärö oli varmaan lähemmäs 70 cm. :S mut kiitos tuosta kommentista, piristi kummasti.

    Nää sun merkinnät on aina niin kamalan surullisia... osaisinpa auttaa. :(

    ReplyDelete
  3. Tohon verensokerin laskemiseen auttaa hirveästi sokeripalan imeskeleminen. Yhdessä palassa laskin olevan noin 10kcal, ja yleensä jos alkaa heikottaa heitän semmoisen suuhun. :)

    Toi 'henkinen nälkä' on tuttu homma mullekkin, tällöin yleensä otan vaikka kuminauhan käteen ja napsautan itseäni aina kun tekisi mieli syödä.

    Parin päivän jälkeen helpottaa kummasti, ei oikeastaan edes ajattele enää ruokaa eikä tee mieli herkkujakaan. Toinen päivä on pahin. :P

    ReplyDelete
  4. Valokuvat ovat tosi makeita! Oletko itse ottanut niitä? Laita joku kerta vähän infoa noista, studio jälkeä kaikessa komeudessaan.

    ReplyDelete
  5. Mäkin haluaisin paastota tässä koska koska. Niin. Nopeesti sais painon alas.

    Ruoka. Pitäs keksiä muuta tekemistä että ruoka olis vaa polttoaine eikä se elämän keskipiste :/

    ReplyDelete
  6. Tosi hienoa jakaa toiselle ihmiselle vinkkejä siitä, miten se sais paremmin näännytettyä itteensä. Menkää itteennne jamiettikää!

    ReplyDelete
  7. Sori, mut tää menee mun mielessäni vähän liian pitkälle. Tiiät miten paljon mä ja A ollaan tehty ja tehdään sille, että proanailu saataisiin lopetettua ja täällä sä vaan jatkat sitä ja sit oot samalla meille ihan best friends yay jee.

    Jes, ok, oot sairas as fuck, mut voitko jotkut asiat pitää omana tietonasi?

    Onhan se anailu tosi ihkuu siinä vaiheessa ku vielä kuhertelee 24/7 tyhjyyden ja vatsan littanuuden mahtavuudessa, mut helvetti tietsä jossain vaiheessa koko paska alkaa kyrpimään ja sit tää on yhtä helvetin paskaa. Ja siinä vaiheessa ystävän suusta tällasen kuuleminen on aikalailla vittumaista.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥