Wednesday, July 30, 2008

Mikä häiritsee häiriöistä?

Vaikka arkiystäväni eivät juurikaan tiedä ongelmistani niin olen muutaman kertan maininnut pitäväni kakkosblogia "marinalleni" (Filth in The Beauty siis), ja että tällä ns. salaisella blogilla on lukija jos toinenkin. Sain sitten tilaamatta yhdeltä puolitutulta pitkän ja ahdistavan saarnan, että jonkun blogin pitäminen vaan pahentaisi mun angsteja, sillä palikkapsykologian mukaan huomio -> lisää kurjuudessa vatvomista -> lisää huomiota. Errr, anteeksi, mutta ei, ei näin. En kiellä etteikö itsestäni kirjoittaminen olisi itsekeskeistä tai käsittelemäni aiheet pyörittäisi ajatusmaailmaani häröilyitteni, mutta se onko tällä blogilla käviöitä viikossa yksi tai sata ei todellakaan vaikuta siihen miten söisin tai viiltelisin tai pommittaisin mummoja kukkaruukuilla. Mielestäni on ihanaa saada kommentteja ja kuulla toisten ajatuksia, mutta en ole ottamassa tänne kuvia sääristäni "LÄSKI"-tekstien kuvittamana.

Kun kommentti tuli joltain käytännössä ventovieraalta, joka ei tarkemmin tiedä edes blogin aiheesta, niin tunsin itseni tosi ahdistuneeksi. Vihaan kun ihmiset tulevat kertomaan minulle miten pitäisi elää, "miten asiat ovat" ja saarnaamaan asioistani jotka eivät heille a) kuulu b) tiedä mitään. Tuo kaikki muistuttaa aina isästäni, jonka elämänohjeet tuntuvat lähinnä.. kuin.. kuin ventovieras kiihkouskovainen tulisi tonkimaan alushousukaappiani. Mutta - kun edelliseen postaukseen tuli hyviä kommentteja mm. eikö elämääni mahdu muuta kuin ruokani ja kehoni niin kyllä mahtu! :> Mutta muut jutut jäävät vain varjoon koska blogin teema on masennus ja syömishäiriö. En tiedä, jos joku päivä uskallan niin voisin kirjoittaa muitakin elämäni juttuja, mutta epäilen ettei ne ole juuri kiinnostavia. x)

Noista kommenteista sitten lähdin ajattelemaan asiaa, että miksi syömishäiriöisten on yleensä tapana "kerätä" ympärilleen sairauteensa liittyvää materiaalia. Veikkaan että jokainen osaa nimetä parikin sh-julkkista, leffaa, TV-ohjelmaa, kirjaa, web-sivua tai mitä tahansa muuta. Vastaus tuntuu ainakin itselleni ilmiselvältä: sh-maailma on kovin salainen ja yksinäinen, joten ainakin itselläni on pakollinen tarve löytää jotain, missä olisi välkähdyksiä omista kokemuksista. Mihin muuhun muka voisi tarttua kun on vieraantunut omasta kehostaan ja kärsii päivittäisestä ahdistuksesta?

En nyt lähde tässä sumplimaan suuremmin mikä nyt provosoi tai ei provosoi itseinhoa/masista/sh:ta, mutta jos nuo pitäisi minulta oikeasti minimoida niin valitsisin pehmustetun huoneen, diapampilven ja paperipussin päähäni. Alleviivataan siis vielä ettei ainakaan oma blogini ole ollut miksikään henkiseksi hallaksi itselleni: Päinvastoin tuntuu lohduttavalta saada vertaistukea, jota lähipiiristä ei löydy, sekä noh... tuntuu hyvältä kirjoittaa hermojani pihalle. :> Mutta jos kiinnostaa kuulla jostain muustakin niin ehdotelmia otetaan vastaan, hihi.

3 comments:

  1. olet niin hyvä kirjoittaja ja... nyt heittäytyn tyttömäiseksi kiljukaulaksi: RAKASTAN BLOGIASI ja olen niin kiintynyt siihen ja ih hih hii olet niin ihana.:) oikeasti olet.

    -kaimasi;)

    ReplyDelete
  2. Se liittyy ihan kaikkiin sairauksiin, äitillekin tulee vieläkin syöpälehti vaikka sairausvaihe on jo menneisyyttä ja nettisivut ja keskustelupalstatkin tuli kunnolla koluttua läpi.

    ReplyDelete
  3. semisti ahdasmielistä että kirjotat masennuksesta ja syömishäiriöstä koska se on blogin aihe.. tää on sun blogi ja tuo on vaa onneton tekosyy olla kirjottamatta muista asioista.

    vaikka totuus sit ois se että sun maailma pyörii tämän aiheen ympärillä miksei sitä voi sanoa ääneen? tämä on nyt aika spekutus koko tämä minun kommentti mutta jotenki kävi ärsyttämään. tuli vaan se fiilis et nyt piiloudutaan tekosyyn taakse vaikka oot selkeesti tosi älykäs ja tiiät ihan taatusti missä mennään. oot niin sairautes yläpuolella että sun pitäs tulla sieltä pois. et sinä järkeistämällä asioita välttämättä parane. ja olen jo pahoillani että tuntemattomana ja peljän blogin perusteella sanon sulle mitä sun pitäs sun elämässä tehdä. ei suinkaan niin, mielipiteenä vain. itse olet laittanut itsesi muiden eteen, sillon pitää olla myös valmis siihen että jollain saattaa olla mielipide sinusta. yksityisyys ei ole enää niin kovin yksityistä kun sen muille huutelee.

    voin olla väärässä mut älä aliarvioi lukijoitas.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥