Wednesday, October 01, 2008

"Minä olen hillopulla, ota kiinni minun kädestää~"



Mulle on jälleen kova arvoitus mitä pitäisi tai saisi syödä päivässä. Päivällä päässäni kaikui äitini suutuspäiset sanat kuinka tuhlaan hirveästi rahaa energiaköyhiin ruokiin, jotka lopulta hukutetaan ketsuppiin ja päätyvät vessanpönttöön. Tottahan se on, paitti toi WC. Mutta oikeasti, miksi kummassa pitäisi elää päivä jollain yhdellä pasteijalla tai tuoremehulla jos halutessaan voi tuhlata saman kalorimäärän paljon kevyempään, useampaan ja runsaampaan ateriaan..? Silti mieltäni jää painamaan kuinka rahan käyttö minun ruokaani on tuhlausta! Olen iso ja ahne, minun mahani kaipaa kovasti täytettä. Mikä anorektikko tässä ollaan kun kauppakuitti on kilometrin kokoinen?

Kämppikseni tuntuu käyvän vessassa ja keittiössä korkeintaan kerran päivässä, hänen hyllyillään jääkaapissa on maitoa, sokerillista mustikkakeittoa, paahtoleipää ja pari purkkia mansikkahilloa. Kaapissa on näön vuoksi paketti kaurapuuroa (hah, ihan kuin se tulisi ikinä avatuksi), Omega-3 tabletteja ja jotain makeaa. Ilmeisesti hän ammentaa loput energiansa pyhästä koulusafka-hengestä ja tuhannesta jemmatusta Digestive-keksistä. Poikaystäväni imeskelee salmiakkeja ja lämmittää viikonloppuna itselleen kaksi pienehköä annosta ranskalaisia ja kalapuikkoja. Jos koko päivä on mennyt ruuatta niin istun seuraksi McDonald'siin katsomaan kuinka 4 juustohampurilaista ja ranskanperunat katoavat alle 10 minuutissa. Lähituttavat vannovat yhdessä kuorossa karppauksen nimeen, kissani elävät raakaruokinnalla ja minun tekee mieleni wiineriä, vaikka en voikaan oikeasti sietää lehtitaikinaa, raesokeria tai tollaisia ylimakeita leivonnaisia sitten alkuunkaan.

Siispä voin tänä katsella wiinerireseptejä netistä ja jatkaa ahdistelua mokaanko iltasyömiseni. Ja onko se oikeasti moka jos päätänkin olla orjallisesti noudattamatta yhden päivän neronleimaustani "tällä viikolla syön aina alle x/kcal" jos tulee tarve syödä? Tuleeko mokaaminen kaloreista vai asettamieni rajojen rikkomisesta? Miksi haluan testata itseäni joillain järjettömillä rajoilla pelkän itsekurin testaamisen vuoksi? Haluanko saada syyn lisää vain vihata itseäni?

6 comments:

  1. älä oo huolissasi. Tänään kävin tutustumassa paikkakuntani päiväosastoon, joka on tupaten täynnä ja nyt jo ylibuukattu ja jonot on pitkät ja kokoajan lisää porukkaa tulee jonoon.
    ei mua otetta tosissaan mun hoitokontaktissa lääkkeitä vaan ehdottelevat ja tuputtavat...mua ei oteta tosissaan kun täällä on bmi raja 15,5, tosissaan ottamiseen.
    ja olen kaukana siitä.

    Eikä nämä hoitokontaktini tiedä kaikkea.

    Saan pidettyä arkeni kasassa kun en ole toistaiseksi töissä enkä koulussa. siitä onnellinen. :)

    ReplyDelete
  2. Mullakin oli joskus noita kummallisia "tällä viikolla teen näin"-juttuja, näännytyksen suhteen. Se oli jonkulaista muka mahdottomien rajojen ylittämistä, todistamista itselle että pystyn perkele. Käteen ei jäänyt kyllä mitään.

    ReplyDelete
  3. mokaaminen tulee jo siinä vaiheessa kuhn asetat itysellesi noita luonnonlakien vastaisia rajoja :/
    yhdellä pasteijjallakaan ei eläisi, niitäkin pitäisi syödä useampi&useamman kerran päivässä.

    jatka hoitoa, sinä tarvitset sitä

    ReplyDelete
  4. hokasin ite yks päivä et tuhlaan tosiaan rahaa ruokaan.. koska lopulta se päätyy joko
    a) roskiin
    b) wc-pyttyyn
    c) syötän muille
    d) ehkä 1% minuun

    mutta kaikki ruoka jota en ite osta (joku muu tarjoo tai kouluruoka, jos erehdyn menee) ni päätyy mahaani ja syön liikaa, sit oksennan .. mut siit jää ehkä 50% minuun.. hmm.. raha ja anoreksia ja ruoka eivät sovi yhteen. eikä niitä ees sais mainita sama lausees.

    ReplyDelete
  5. Meilläkin mutsi valittaa ruoan hinnasta. Koska vaadin kaikkein proteiinirikkainta sapuskaa, se tulee kalliiksi... Sehän oli kaikkein kallein ravintoaine. Jotenka et ole ainoa kenen luona tunnetaan kauhittomat kauppakuitit. :(

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥