Tuesday, December 23, 2008

*Snort*

Yh-yh, ossalla leviää flunssa. Leikitään et se on nyt hyvä tekosyy etten oo kirjoitellut aktiivisesti miesmuistiin vaikka asiaa tai aihetta kyl löytyis. Osa asioista on kyllä jo niin "vanhentuneita" ettei niitä kannata juuri kaivella esim. psykiatrisessa hoidossa olevien nuorten neitien cat fightit jne kärpäsestä härkäset-aiheet, mutta muuten olen ollut Fiksu Tyttö ja pitänyt TextEditillä (en Notepadilla, meitsi on mac-elitisti!) jotain muistiota kirjoitusaiheista.

Just nyt pääni on täys räkää ja väsyttää. Muut ajatukset on krooninen ja kasvava läskiahdistus, sillä kiloja on oikeesti tullu pelottavan paljon lyhyessä ajassa. Puhumattakaan että siitä huolimatta mun ateriamäärääni just nostettiin toiseen stratosfääriin, ja olen vittuuntunut kun jokaikinen pieni muutos tai kämmi esim. ruokalistassa pitäisi aina selvittää maalaisjärjen sijasta erikseen ravitsemusterapeutin kanssa blablabla. Kysyt, teet, anot tai sanot viattomasti mitä tahansa niin siitä saa aina väännettyä sairaita kuvitelmia. Jos ei ole ennen tiennyt mitään ruoan kanssa kikkailusta niin no worries, hoitajat kyllä tekevät selväksi miten kanelin pyytäminen puuroonkin on syntiä. Kattokaa ku meissä syömishäiriöisissä on pahuuden parasiitteja niin ei meillä ole mielessä kuin vilpit ja pahuus. ;---)

Oikeesti. Ajaudun hulluakin hullummaksi byrokratiashitin kanssa, mutta samoin kun asioita vaan kompensoidaan henkilöltä ja ajalta toiselle. Ja kun oma pahoinvointi ei riitä niin tunnen itseni epäreilusti kohdelluksi, sekä joittenkin potilaitten seurassa ulkopuoliseksi ja kyylätyksi. Hymyillään ja katotaan Frendejä ringissä, ollaan kärsitty niin kamalia ja uuh aah nyt pää täynnä *~paranemismyönteisiä~* sateenkaariajatuksia. Ja sit sukkapuikol silmään. Blää. Haluaisin niin levätä ja olla vain omassa turvapiilossani ja levätä, mutta kerran silmätikuksi (omaa ansiotani?) päästyäni on kaikki yhtä adfadgd ja lautanen vois lentää seinään.

Mut positiivista! Pääsen ekalle lomalleni jouluaatoksi! 25 tuntia ja 15 minuuttia POISSA TÄÄLTÄ. Joulusta ei väliä, tässä on mennyt ja menee ohi kaikki muutkin vuosipäivät, juhlaset ja matkailut, että ainoat kiksit saan siitä jos pystyn henkeen ja vereen välttelemään joulutorttusia. C'mooon luumuhilloa sellasessa voilehtihöttötaikinassa ja tomusokeria = yök, yök yök. Mä mieluummin preferoisin varapoikaystäviäni Bennyä ja Jerryä.

Ainiin. Lappari on nyt tultu, koettu ja jätetty. Nykyään koko mesta sijaitsee jossain kohtaa Hesperian sairaalaa, ja ykkönen kantaa uutta nimeä osasto neljä. Tiedä sit mikä jää vakkarinimitykseksi millekin, mutta itselleni tämä paikanvaihdos paikkana on ollut pelkkää iloa. Siitä sitten myöhemmin taas joskus! Joulutorttuvihasta huolimatta hyviä juhlapyhähässäköitä kaikille lukioille. <3

5 comments:

  1. Onnea noin pitkäst lomast! Mä oon tulos kipeeks. :( Liman ja veren yhdistelmää, nice. ja sori ku mainitsin...

    ReplyDelete
  2. ' ollaan kärsitty niin kamalia ja uuh aah nyt pää täynnä *~paranemismyönteisiä~* sateenkaariajatuksia '

    Eiköhän kaikki osastolla olevat ole täällä ihan kunnon syistä ja rankkojen taustojen takia. Selvennykseksi;
    frendien katseluilla, neulomisella ym. yritetään viedä ahdistavaa oloa ja ajatuksia edes hetkeksi pois sairaalaelämästä. Yritetään tyhjentää pää, eikä miettiä ihan kokoajan sairastamista.
    Kai osastolla pitää edes _yrittää_ olla paranemismyönteinen, vaikka se on helvetin vaikeaa. Ei tästä pääse muuten ikinä pois. Ei täällä kuitenkaan niin hauskaa ole että kelpaisi lomailukohteeksi... :/

    Ja hoitajien säännöt on tosi pilkunviilausta mutta ne pitää vaan kestää ja ajan myötä se helpottuukin..

    ReplyDelete
  3. ^

    Joo, olet ihan oikeassa. Tekstini onkin osaltaan piilokateutta, kun en itse pysty lainkaan kanavoimaan omaa ahdistustani mihinkään fiksuun, itselleni ei-vahingolliseen tai rentouttavaan. Saati edes antaa lupaa itselleni rentoutua sen verran että positiivisille ajatuksille olisi mitään tilaa.

    Pyöritän vain aikaani, toistan samaa levyä ja kierin pahassa olossani. :< Sniisk.

    ReplyDelete
  4. Heyy, tiedän että oot sanonut ettei äikkä oo koskaan oikein kiinnostanut, mutta kun niin ihmeissäni oo kirjoitusvirheitäsi, niin ajattelin korjata. Kyllähän elämässä aina kannattaa oppi uutta! :)
    Mieleeni tosin ei oo jäänyt nyt muuta kuin nämä kaksi jotka aina kirjoitat väärin:
    sydämmellä/sydämmeni tms. Kai olet kuullut sen, että sydämeen mahtuu vain yksi ämmä. Eli sydäMesi ei MM. Sit toinen mikä on lähes joka viestissä: lukioilleni. EIII. Miten voit kirjoittaa niin? Lukio = lukioille. Lukija = lukijoille.

    Korjaan vaan siksi, että noi ovat mun mielestä niin hurjan hämmästyttäviä virheitä :D. Mutta muuten ei tietenkään oo pikkuvirheillä väliä.

    Luin koko blogisi läpi ja se oli todella mielenkiintoinen. Hämmästyin kaikista kauheista kommenteista. Miksei omassa blogissaan saisi kirjoittaa juuri siltä kuin itsestä tuntuu? Jotenkin anoreksia on sellainen aihe, että pitäis kamalasti sensuroida itseään, jotta ei olisi pro-ana ja muita kannustava. Paskaa, ei anoreksia ole kaunis ja rehellisesti kirjoitettuna teksti on hurjaa.

    Tunnistin heti ekoista päivityksistäs jo kuka olet :). Kirjoitustyylistä.

    Tsemppiä sulle, ihan tosissaan! <3

    ReplyDelete
  5. Apua, miten netti-identiteettini voi olla niin läpinäkyvä D----: Sama kai se lopulta on, sillä en oikeassakaan elämässä jaksa enää ylläpitää sitä tekopirteän kulissiani.

    Graaaah noi kirjoitusvirheet. :D Kiitos vain kun huomautit, koetan olla tarkempi taivutteluissani!

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥