Tuesday, February 24, 2009

Kylmyys ja haluttomuus



Tänään ei ole mitään menoja tai juoksevia asioita hoidettavina, joten aion myöntää itselleni luvan pistää aivot naulakkoon ja ignorata maailmaa. Yleensä olen aivan yhtä saamaton, mutta poden siitä suuria morkkiksia ja huulta purren yritän tehdä kaikkiäkkiipiannyt. Nyt sukellan parilla rauhottavalla eskapismin kaninkolooni, skippaan aamusuihkun, vedän ohuet väliverhot ikkunoiden peitteeksi ja jätän taas kirjekuoret avaamatta, sekä puhelimeni äänettömälle. Kyllä huomennakin kerkeää värjätä tukan, imuroida, jynssätä, puunata, pukea, juosta lääkärissä, sossulla, kaupoissa, tavata mutsia etc., mutta ei tänään. Tänään mulla on lupa vain olla.

Olen ollut allapäin masennusosaston esikeskustelusta lähtien, joka on johtanut kestomelankoliaan ja muuhun törttöilyyn. Välttelen kaikkea jos on pienikin mahdollisuus paleluun, joten peitto on paras kaverini ja ulos tai suihkuun pitää tapella. Käytän sisällä kolmea paria sukkia ja vaatteet karvassa halin kissojani. Ehkä musta säteilee toi kylmyys myös ulospäin, sillä olen ollut torjuvainen muita kavereitani kohtaan vaikka olenkin onnistunut sopimaan sitäsuntätä pientä treffailua, joihin pelottavasti liittyy myös ruoka. Menojen sumplinta ja peruminen tyhmillä tekosyillä ei ole mitään uutta, mutta poden erityisen kovaa mielipahaa poikkikseni puolesta, sillä olen tainnut pidätellä häntä vähän tikunpäässä.


Logiikkani ja käytökseni on taas jotain niin uskomatonta. Jos mulla kerta on noin ihana ihminen, jonka kanssa tunnen itsenikin hyväksi, niin minkä takia koetan vältellä läheisyyttä? ..Varsinkin koska kaipaan sitä. En vain voi tyhmälle menetyksen pelolleni mitään. Öö.. Siis välttelen koska pelkään menettämistä? WTF? Kestonegatiivinen minäkuva puskee päälle että häpeilen toisen läsnä syömisiäni, ruumistani ja yleistä riittämättömyyttäni kun tunteet toista kohtaan ovat liian-hyviä-ollakseen-totta.

Olen typerä ja ällötän itseäni. Taas on monena aamupäivänä oksettanut ja sattunut päähän verensokerin pomppiessa, joten särkylääkkeiden tehottomuudessa olen syönyt, mussuttanut ja pupeltanut kuin porsas. Se siitä kuvitelmasta että uskaltaisin olla useammin sallivampi itselleni, sillä paino oli riemukkaasti noussut tänä aamuna, yuk yuk yuk. Plus, vaikka kuinka koetin peitellä viime viikkoisia pintanaarmuja käsivarsissani niin jäin kiinni jo lähdettyäni poikkikselta. Epic fale, läskittää ja en osaa laastariakaan vaihtaa. x______x

1 comment:

  1. Särkylääkkeet ei tehoo päänsärkyyn, jonka takii joutuu alkaa syömään ja luonnollisesti joutuu syömiskierteeseen, joka ei koskaan tunnu loppuvan.

    Voimia.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥