Friday, April 17, 2009

Cat's out of the bag



Ihmetauti muuttui kuin muuttuikin tyypilliseksi poskiontelotulehdukseksi. Pöhnäinen olo, liman yskintä ja loputon niistäminen ei ole ehkä viehättävin tapa sairastaa, mutta olen oikeastaan iloinen kun mystiselle oksetukselle ja kurkkukivulle löytyi ns. oikea syy. Mieluummin otan sitkeän räkätaudin kuin tolvailen ja solvaan itseäni selittämättömästä pahoinvoinnista.

Lyhyesti sanottuna olen koko viikon taas vain mässäilyt ja vältellyt nettiä. Niin, taas! Läskini ja niistämäni limavuori ottavat kilpaa toisistaan: kun en yski niin tumppaan itseni täyteen lasagnea, pitsaa, jäätelöä, rikkaita ritareita, muroja ja maitoa, hiilareita, rasvaa sokeria, lisää lisää lisää! Turha toivo selvitä ruokaorgiatta äidiltäni, mamman siipien suojissa on liian helppo vain antautua ahtaamaan itseänsä. Kuvottavaa. Kaikista pahin bakteeri on nää laardini: ikuinen epidemia, johon ei antibiootit tepsi. Olen joka solultani vain pahan, paskan ja läskin pesäke, joka leviää levenemistään.

Yuk yuk yuuuuk. Olen kaikesta syödystä, pöpöistä ja väsymyksestä pöllähtänyt, että en jaksa nyt muuta kirjoittaa kuin marinaa. Sori. Koetan pistää ajatuksiani asiaksi sitten taas ensi kerralla... .___.

7 comments:

  1. Hyvä et löytyi syy tohonkin vaivaan..Ruoka onkin sitten kinkkisempi juttu...

    You gonna be fine ♥

    ReplyDelete
  2. Parane pian ja kiitos että jaksat kirjotella. <3

    ReplyDelete
  3. kiitos kommentista, ja sori mun puhelin ei oo toiminu ikuisuuksiin! mut haluisitko nähä joku päivä ens viikolla? oon susta huolissani, mut voin sanoa et itse syön välillä ihan sairaan epäterveellisesti vaan kaikkea mitä huvittaa syödä, en vaan enää tunne siitä huonoa omatuntoa koska ei tarvitse tuntea. tää kuulostaa epämääräseltä lässytykseltä mut tiedän kyl ton tunteen mikä sua piinaa, haluisin auttaa sut pois siitä...

    ReplyDelete
  4. Mäkin haluaisin vain puhua eikä tartteis miettiä mitä se terapeutti ajattelee. Nämä aikasemmat terpat ovat kannelleet lääkärille mun itsetuhosista ajatuksista ja muista ongelmista ja sairaalaanhan siitä on jouduttu. Voit kuvitella mikä luottamus siitä on jäänyt terppoja kohtaan...
    Voi kun sinäkin saisit "kunnon" terpan.Mutta onneksi on ainakinn yksi ihminen jolle saat kertoa ajatuksistasi ja huolistasi.
    Voimia sinulle<3

    ReplyDelete
  5. Voi sinnuu. Haluaisin sanoa jotain, mikä auttaa, mutta en tiedä miten voisin sua piristää. Turha on sanoa, että näet itses väärin ja oot hirmu laiha ja plääplää, kun et vaan usko :<

    Toivon niin kovasti, että pääsisit eteenpäin elämässä, pois tuon ilkeän sairauden otteesta. Sulla jäis energiaa kaikkeen muuhun ja jaksaisit käyttää sun lahjakkuutta.

    Parane räkätaudista ja kerro kuulumisia. Oot ihana <3

    ReplyDelete
  6. "Olen joka solultani vain pahan, paskan ja läskin pesäke, joka leviää levenemistään."

    Muru hei, mitä sä oot tehnyt niin kamalaa että olisit tuollainen? Et oo pitänyt ketään kellarissa vankina, et oo tappanut viattomia kissanpoikasia, et ole murhannut ketään. Jos syöminen tekee tuollaiseksi niin millaisia normaalit ihmiset ovatkaan? *hali* A

    ReplyDelete
  7. Tässä postauksessa tuo kissan kuva on ihan huippu(Y).

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥