Saturday, April 11, 2009

Helou helou, olen kuin kinderyllätys!

Olen yhä vältellyt blogimaailmaa: olen ollut liian häpeissäni viimeaikaisista syömisistäni, turvotuksesta ja yleisestä saamattomuudesta kera itsekontrollin puutteen. Yleistä epäonnistumista, musta tuntuu ettei mussa oikeastaan ole enää mitään ihmistä kun elän kaikki tunteeni vain mahani kautta. Se on iso, turvonnut ja kipeä pallo pallo heti pallean alla, joka jatkuu suolistoni läpi alavatsaan saakka. Ansaitsisin saada tuntea nyt suurta kipua ja ahdistusta, haluaisin tehdä jotain radikaalia ja kuoloromanttista josta sitten kerroskella täällä kuin mikäkin eskapistiprinsessa, mutta olen vain mahani vanki täyttäessäni sitä 24h päivässä. Voi hyvä kuvotus.

Sen lisäksi päätin pullahtaa kipeäksi. Joku ihme vilupöpö, sillä kurkkuun koskee ja päässä heittelee vaihteeksi, välillä paleltaa ja imusolmukkeet/sylkirauhaset(?) leuan alla on yhä turvonneet. Jos en syö niin jauhan purkkaa, litkin misokeittoa, mussutan pastilleja, en ajattele muuta kuin päivittäistä ruokaa ja kaloreita, joita vain kerääntyy ja kerääntyy. Ei oikeastaan tee mieli mitään kun makuaisti on ihan turta ja kurkkua vihloo, mutta siitä huolimatta vain syön. Kalorimääräni on tänäänkin ollut triplamääriä verrattuna viime jouluun, jolloin olisin saleen mieluummin käsinlopettanut citypupuja kuin syönyt näin paljon.

Tänään vihdoin raahauduin edes suihkuun, mutta poikaystävälle en ole saanut lähdettyä. Vihaan poistumista ja pään flippaillessa olen mieluummin vain levittänyt persettäni kotosalla. Olen katkera ja mustasukkainen koska hän ei ole mankunut minua hoivattavaksi tai raaskinut jättää videopelejään ja hypätä bussiin mun luo. Olen noitten tunteitten takia vielä enemmän vihainen itselleni pikkumaisuudestani, sekä faktasta että olen ainainen luuseri kun en lähde ulos talosta. Pelkään hänen kyllästyvän minuun ja oikkuihini, pelkään tosi paljon jääväni yksin.

Eilen kämppis oli silti mulle kertomatta kutsunut läjän luokkakavereitamme kylään leffamässyilemään. Oh nice, meitsi kun on likainen, rasvainen ja pitää samoja rättejä ties kuinka monetta päivää. Puhuin pari lausetta paskaa ja nautin popcornien tuoksuista ennen kuin kaivauduin peittojen alle mahani kera. Tänään kämppiskin outoili, haluan siis kaksin verroin pois kotoa. Hän ei ole koskaan kommentoinut safkailuitani vaikka punnitsen salaatinlehtiä keittiössä ihan avoimesti, mutta pyytäessäni häntä tuomaan kaupasta Activia-jugurttia mahalleni niin hän alkoi tivaamaan: "Ootko ihan varma että tahdot rasvatonta? En mä tahdo holhota, mutta kun sulla nyt on ollut noita syömisjuttuja.." o__O; Mm niin, sitä rasvasokeristahan mä nimenomaan oletettavasti tahtoisin kun olen näin läskistynyt. Haluan voimani, itseni ja kurini takaisin. Ensi viikolla taas äidille, jumalauta elämäni on sitten finito jos tämä sama ruokaorgia toistuu.

Mutta, hyviä pääsiäisiä ja suklaamunasia kaikille ihanille lukijoille & kommentoijilleni<3

12 comments:

  1. Hyvää pääsiäistä sinullekkin!

    ReplyDelete
  2. Voivvoi, kun nuo ajatukset on taas kuin omiani. Minä vain syön ja syön ja syön ja syön. Epäilen kyllä, että tuskinpa olet o i k e a s t i kovinkaan suurta kalorimäärää vetäissyt, susta vain tuntuu siltä.

    Toivottavasti saat voimasi ja itsesi takaisin, mutta mitään kuria sun ei kyllä tartte eikä pidäkään saada.
    Meillä kaikilla on oikeus syödä tuntematta minkäänsortin ahdistusta siinä sivussa.

    Tsemppiä. <3

    ReplyDelete
  3. Häpeän "hämmästyttää", mutta voi kyllä ne ovat olleet oikeasti isoja kalorimääriä. .__.

    ReplyDelete
  4. Ulkopuoliset vaan mulkoilee ja yrittää ymmärtää meidän mieltä. Mutta vaikka kuinka olisi joku hemmetin psykologinkoulutushienous niin ei ne ymmärrä. Tietävät tunteen sanoilla mutta eivät konkreettisesti.

    Pääsiäinen saisi jo loppua superrasvaherkkuineen...mutta hyvää pääsiäistä sullekkin.

    ReplyDelete
  5. Sä oot kyllä niin helvetin laiha- mielestäni jo ruman puolella (en halua loukata tätä sanoessani, mutta haluaisin niin että näkisit sen!)- että tarvitset kyllä kaikki syömäsi kalorit. Ihan oikeasti, vaikka se tuntuukin mahdottomalta kestää. Olisit yhä siro ja pikkuinen, mutta ennen kaikkea niin nätti jos saisit useamman kymmentä kiloa lisää.

    Rohkeutta valtavasti. Ja ihanaa pääsiäistä!

    ReplyDelete
  6. Selailin tässä sun vanhoja blogimerkintöjä ja sulla oli yks jossa olit postannu mielenkiintoisia blogeja mutta muutamat niistä ei enää toiminut. :<

    Mietityttää et mitähän Agony of Tearsille on tapahtunut ku jokane jolta oon tivannu niin tuota ei oo lukuoikeutta blogiin. Ihan huolestuttaa.. :/ Ja kuitenkin olin tottunut lukemaan hänen blogiaan.

    Nooh, eiköhän tä tästä. Minä nyt yritän saada itseni jalkeille ja siivota kämpän (en oo 2 viikkoon siivonnu ja tä on iha kamala sikolätti) sekä käydä suihkussa koska olenhan minä menossa kotiin (?) ja haen kissani kämpilleni<3

    Kauanhan en voi kotona olla jos vaikka ratkeaisin ahmimaan ja sit mahani sanoisi poks. Phyyhh.

    Aah, nyt irroitaudun ja toivotan sinulle hyvää alkavaa uutta viikkoa ja toivottavasti oli mukava pääsiäinen<3.

    ReplyDelete
  7. Voi koitahan parantua. Ja mitä edellisiä kommentteja luin niin luultavasti tarvitset kaikki ne ylimääräisetkin kalorit. Vaikka olo olisi kuinka huono kaikkien syömisten jälkeen ja hallitsemattomuuden tunne kuinka paha. Niin toisaalta kumpi olisi huonompi kehollesi, hieman liikaa ruokaa vai liian vähän?

    Itse en pysty bulimia aikoina melkein käymään kokonaan suihkussa. Vetkuttelen niin kauan kuin voin etten käy. Sillä en halua nähdä kehoani. Mutta koitahan raahautua suihkuun. Se tekee hyvää :)

    *Jaksamista*

    ReplyDelete
  8. Älä nyt ihmeessä tuhlaa rahojasi johonkin aktivia-paskaan.
    Jos haluat nopeuttaa terveellisesti ruuansulatustasi niin suosittelen msm-jauhetta.
    Auttaa moneen muuhunkin vaivaan.
    Tosin, tuota jauhetta kannattaa nauttia veteen sekoitettuna vain osana monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.
    Paljon parempi ruuansulatuksen nopeuttamiseen, kuin joku kemikaalinen maitotuoe, joka mätänee kehossasi.

    ReplyDelete
  9. Lukaisinpa tässä viimeisten parin päivän aikana blogisi alusta loppuun. Olin toki suunnitellut sitä kauan mutta äkillinen kipeytyminen teki sen vihdoin ja viimein mahdolliseksi. [note: oon kyl lukenu sun päiväkirjaaki yhellä foorumilla]
    Mut hämmästyttävän paljon samankaltaisia ajatuksia meillon. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono mut kuiteski.
    Plus et ihqlov33n sun a. ulkoasua ja b. kirjoitustapaa. Miksei mul voi olla samanlainen :<
    Koita pärjätä.

    ReplyDelete
  10. Kiitos jälleen kovasti kaikista kommenteista <3

    ReplyDelete
  11. Sä olet niin pieni ja nälkiintynen näköinen, että ei ole mitenkään mahdollista että söisit oikeasti paljon! Ruokamääräsi voi tuntua susta itsestäsi isoilta, mutta silmät ja pää valehtelevat useasti. Sairastut ihan vain sen takia koska et syö tarpeeksi, sulla on puute niin monista vitamiineista ja aineista. Käythän vielä jossain terapiassa? Tai olethan hoidossa? Toivon ihan älyttömästi sulle tsemppiä ja voimia, sä olet arvokas ja ihana ihminen ja ansaitsit paljon parempaa, Voimia!!!

    ReplyDelete
  12. En käy missään "oikeassa" terapiassa, mutta sellaisella taidetädillä viikottain vähän kuulumisia vaihtamassa. .__. Haluaisin oikean terapian(i) takaisin, muttei enää ole varaa maksaa...

    Ja ei, kyllä se paino on *oikeasti* noussut. Kuviin pätee imperfekti.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥