Wednesday, April 08, 2009

"Kato, glamour-muna."



Moi.
En ole kadonnut tai kuollut, olen vain tehnyt kaikkea poikkeavaa. Vitun hämärää. Ei tämä ole minä, eihän? En tunnista tätä itseäni, en tunne henkisesti mitään vaikka keho on huutanut vuoristorataa viikon ajan. Olen ollut sosiaalinen, sukuloinut, syönyt ulkona, syönyt kylässä, santsannut, rakastunut uusiin Ben&Jerry's makuihin (okei, toi nyt ei ole *mitenkään* yllättävää), saanut asioita hoidetuksi, ahminut.

Wait a minit--? Joo, oikeesti ahminut. Tai siltä musta tuntuu, sillä nyt ei ole kyse siitä yleisestä ylensyömisestäni tai itkemisestä parin ompun yli. Piste i:n päälle verrattuna noihin edellispostauksiin. Jollekin toiselle tämäkään määrä ei ole niin "paha", mutta mulle ohoi kyllä. En muista milloin viimeksi olisin mielestäni ahminut, sillä luulin joskus vain kadottaneeni tuon tavan. Samoin kuin kykyni oksentaa, suuttua ja itkeä. Olen jälkimmäistä opetellut uudelleen, mutta tämä syöminen pelottaa.

Pelottaa, kuvottaa, inhottaa. Identiteettini tuntuu alas niellyltä, se on valunut vatsaani lukuisten murokulhollisten, maidon, voileipien, lohimedaljongin, jugurtin ja suklaavaniljakermajäätelön alle. Enkä ole edes yrittänyt saada sitä ylös, ja en todellakaan tiedä kumpi on parempi... bulimia vai tällainen kohtuuttomuus. Pelottaa. Tässä ny vittu sitä Ana-rektikon kauhiaa nälkäarkea om nomnom!!1 Sanoo se vanha punaposkinen ja nakkisorminen tylleröinen katsoo mua peilistä, rasvainen naama kiiltäen, reidet yhteen hinkaten, turvonneena pallomahansa kanssa, yksin toistuvan häpeän, ruoan ja toivottoman jojolaihdutuksen kourissa. Yök.

Kahvini juon sentään yhä mustana. Wau, sanoo likka joka ei edes tykkää lehmänmaidosta, mutta voi kuinka sitä on ihana loputtomisti läträtä cornflakesien kanssa. Murot ja maito, pettureita yhdessä, aina jompaa kumpaa santsattava. Vaaka näyttää viittä kiloa enemmän kuin viikko sitten. Tästäkö alkaa mun ylämäki helvettiin? Ei, ei, eieieiei!

10 comments:

  1. B&J's on ihanaa. 'Muistan ku vuos sitten ne oli sellasta joista ei kukaan tienny. Nyt on erimakuja ja myös pikkutötteröitä saa Makuunista. Melkee sorruin viikonloppuna sellaseen..

    ReplyDelete
  2. Murot & maito -> helvetistä.
    Luulin myös joskus että olin unohtanut miten ahmia, mutta sitten yhtenä päivänä se vain iski takaisin kimppuun... Älä huoli niitä kiloja (helppo sanoa, tiedän -__-), sillä jos olet ne vain viikossa kerännyt niin ne eivät vielä ole ehtineet 'jymähtää' paikoilleen.

    ReplyDelete
  3. Hmm. Tämä ei liity tekstiisi mitenkään koska olen telottuna omaan kettuntuneisuuteen, mutta onko sinulla lukuoikeus/yhteys Agony Of Tearsin pitäjään?

    ReplyDelete
  4. mulle kävi samalla tavalla kun aloin syödä normaalimmin...:/ jotenkin tuntuu ettei mikään riitä ja ajatukset on yhä enemmän ruuassa. huoh. voimia paljon. rakastan blogiasi.

    ReplyDelete
  5. Yritän sanoa tämän niin, että se ei kuulosta vittuilulta, koska tässä ei ole todellakaan siitä kyse! Siis, ilman sarvia ja hampaita: on todellakin outoa lukea sun kirjoitusta siitä, miten sun läskit sitä sun tätä, kun juuri katsoin irkkikalleriassa sun kuvia, joissa muistutat lähinnä luurankoa.

    Ihmeellistä, miten mieli pystyy valehtelemaan ihmiselle noin totaalisesti. Toivottavasti tämä ei nyt mene loukkauksen puolelle (jos menee, niin älä toki julkaise kommenttiani!), mutta näytät kyllä niin sairaanloisen laihalta että ihan tuntuu pahalta. Olisit niin kaunis, jos sulla olisi vähintää kymmenen kiloa kudosta tuossa päällä!

    Äh, vaikea puhua ulkonäöstä, varsinkin näin netissä. En oikein tiedä miten sanoisin, että tulisin ymmärretyksi oikein. Mutta, kuten sanottua, jos koet tän loukkaavana, niin poista heti!

    ReplyDelete
  6. ^ jep. Ne säälittävät 5 kiloa eivät todellakaan muuta sun ulkonäköäs mihinkään suuntaan VAIKKA niin itse ajattelee. Muista se ;) Hyvää pääsiäistä <3

    ReplyDelete
  7. Mulla ei ole koskaan ilmennyt ahmimista, joten en oikein tiedä sun tunnetta.
    Mutta kaiken syömisen jälkeen tulee kyllä se "vitun läski tyttö" ajatus, joten ehkä jotain sinne päin.

    Inhottaa kaikki juhlapyhät. Kaikkiin liittyy niin kiinteästi syöminen...

    Halaus ♥

    ReplyDelete
  8. Anonyymi, en loukkaantunut tai ottanut vittuiluna. :> En vain *oikeasti* näe asiaa samalla tavalla.. itseään on ylipäätään tosi vaikea verrata niin mihinkään, sillä sitä tulee sekoitettua yleinen itseinho aina peilikuvaan. Voin joo astua va'alle ja laskea painoindeksini, mutta loppujen lopuksi sekään tieto "ei päde", sillä kai-minä-nyt-itse tiedän parhaiten missä elokiloni menee.

    Whoah, jos Makuunista saa muitakin makuja minitötteröissä kuin Strawberry Cheesecakea niin tämä likkahan rientää sinne. ;--D

    ReplyDelete
  9. kiitos<3

    iso halaus myös sulle ja minäkään en usko painoindekseihin enkä ihannepainoihin - itse sen tietää parhaiten, tai "luulee tietävänsä"
    ---
    p.s. tuli mielee muroista ja maidosta etten ikinä osta enää muroja ku viimeks viikko sit ostin ja mietin et syön kulhollisen mutta hups tuntia myöhemmin 375g muroja+1 l maitoa olikin sisälläni :(

    ReplyDelete
  10. mä todellakin toivon että toi viisi kiloa pysyy sun painossa! Ja vielä toisetkin viisi kiloa ei olis pahitteeksi, en ymmärrä miten voit puhua "läskeistäs" kun oikeasti olet kuin kävelevä luuranko. Anteeksi jos loukkasin, se ei ole tarkoitus! On vain kamalaa mihin kuntoon itsesi saat! ;(

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥