Monday, May 11, 2009

Meidän äidillä tulee syötyä teidänkin ruoat



Olen puolittain taas vältellyt nettiä, sillä viimeaikaiset kuulumiset on parhaiten luettavissa vain mahani ja reisieni ympärysmetreistä. Jos olen ikinä valittanut blogissani syöneeni käsittämättömiä määriä niin unohtakaa ne nyt, sillä olen onnistunut rikkomaan kaikki ennätykseni. Not kiddin'. Vähän vajaa viikko taas mutsin höteissä, "äidin seurassa"-tekosyyllä taas tyhjentämässä kaappeja, syömässä lisää lisää ja vielä enemmän, välinpitämättömästi, poskettoman kontrolloimattomasti. Jäätelöä, lasagnea, muroja, leipää, banaania, lettuja, lisää jäätelöä, lisää lasagnea, lisää muroja, jäätelöälettujaruokaajäätelöälisää!!

Kesämökille todellisuutta (ja ajatuksissani ruokaa) pakoon. Ehkä 6 litraa jäätelöä tälleen viikon sisään? Purkki Ben&Jerry'siä kepeästi eilenkin iltapalaksi, parin murokupin säestämänä - pistäkää paremmaksi! ^___^ Niin. Ai että mikä 'reksia? Silti, hukuttaudun bentsoihin ja itsetuhoisiin ajatuksiin ja tarkistelen tankoparsan kaloreita finelistä. En vaan osaa. Vammaan, santsaan jotain hiilarisokeripommia ja laitoin juustoa (15% rasvaa=!?!!) leivän päälle ekaa kertaa koko vuonna.

Olen sanoinkuvaamattoman ällöttävä, kohtuuttoman ahne ja yksinkertaisesti itse lihavuus. Itken toistuvasti olemustani ja palan halusta ruhjoa, satuttaa ruumistani. Rumemmaksi tästä ei ainakaan pääse, mutta pelkään helvetisti voiko vielä enemmänkin yhä romahtaa? Pahalle ololle kun ei vaan ole mitään rajaa, loppua tai pohjaa.

13 comments:

  1. mua harmittaa kauheesti lukea sun tekstejä, vaikka kirjotatkin hyvin. ikävää että ajattelet ilmeisestikin aika paljon ruokaa ja ulkomuotoa, ruokaa ruokaa ja ruokaa. .. kun elämällä ois tarjota niin paljon, älä ihmeessä heitä tätä lahjaa hukkaan! Tietty se on vaikeeta ja tiedän sen itekkin (3v anoreksiaa takana, pikku hiljaa hellittää vaikka alipainoa onkin aika paljon...) Haluan kuitenkin elää, toivottavasti säkin tahdot ottaa kaiken ilon siitä irti! : )

    ReplyDelete
  2. Ei sun tarvitte pitää siitä vitun reksiasta kiinni ainakaan diagnoosien takia. Sitä pahempi on aina se kehon ravinnon VAATIMINEN. Helppo taas sanoa näin ulkopuolelta... Mut mulla on ollu ihan samantyyppinen vaihe, siis vaihe. Se menee vielä ohi. Koita pitää ajatukset itsepintasesti kiinni muissa asioissa, mielialassa, siinä mitä ehkä haluat tehdä just ny.

    Mul on itellä ollu semmonen vaihe ettei innosta mikään. Oon menettäny ainaki hetkellisesti kunnianhimoni, en osaa edes haaveilla enää, ainakaan nyt. Onko sulla vähän sama..?

    ReplyDelete
  3. ei syöminen ole pahasta, älä ihmeessä ajattele niin!! hyvä että ruoka maistuu, sehän tekee elämästäkin parempaa ja mielekkäämpää - ihan tosissaan! :) eikä se tee susta mitään valasta vaikka siltä saattaakin joskus tuntua. tsemppiä! ;)

    ReplyDelete
  4. Mä uskon, että toi on tosiaan vaan vaihe! Noita ahmintakausia on mullakin. Sillon uppoo ihan mikä vaan, kunhan sitä on PALJON. Eikä oksentamisesta tietoakaan. Yleensä sitte ahmintakausia seuraa taas kausi, kun kaikki on kontrollissa! Kuulostaa varmaan tällä hetkellä turhalta lätinältä... Hitosti tsemppii sulle!!!
    Niin... oon lukenu sun blogia jo jonkun aikaa, en oo vaan koskaan ilmottanu itestäni.
    Sunna <3

    ReplyDelete
  5. No syömisessä/ahmimisessa on sit ainaskin yks plussa, että vatsa alkaa toimia. :) Jos mietit vaikka sitä positiivisena asiana.

    ReplyDelete
  6. Sun tekstejäsi on surullista lukea, tuntuu pahalta kuin joku kaunis ja kaikinpuolin hyvä, ihana ja upea ihminen haukkuu itseään. Sun ei pitäisi antaa sairaudelle valtaa, susta olisi vaikka mihin! Näytä ne ihanat piirteet itestäs, sä pystyt vaikka mihin, mutta toi sairaus tekee susta heikon ja saa sut epäilemään itseäsi. Nimimerkillä kokemusta on, voin sanoa että elämä ilman mitään reksioita on paljon mukavampaa kuin elämä sairaana. Toivon sulle paljon voimia<3

    ReplyDelete
  7. Tiedän että olet ihan upean kaunis tälläkin hetkellä. Turha kai on alkaa selittämään mitään muuta, halusin vain että tiedät tämän.

    ReplyDelete
  8. onko sulla galleriassa kuvia?

    ReplyDelete
  9. ruoka pyörii päässä kokoajan kun on alipainoinen. Ainoa lääke siihen on RUOKA. Kun pääsee normaalipainoon asia helpottuu eikä koe halua ahmia koko ajan. Kaikilla on oma biologinen painonsa joten sinne kannattaa tähdätä taistellen. Vaikea se tie on, mutta hei, etkai halua olla 40v. kroonikko syömishäiriöinen??
    Haluatko hukuttaa kaikki sun aikasi niin simppelin asian kun RUOAN miettimiseen?????
    Se on perseestä. Ja tiedän että se vaatii vitunmoista työtä, mutta kun alkaa vähitellen parantumaan, kaikki helpottuu ajan myötä.
    Olet kaunis ja yhtä arvokas ihminen kuin muutkin.

    <3eiulospääsyä

    ReplyDelete
  10. Minäkin söin iloisesti yhden kokonaisen Aino ihana maitosuklaa-paketin eilen illalla leffaa katosessa.. Nyt ketuttaa, mutta maistuipa ainakin hyvälle -.-**

    ReplyDelete
  11. Huh, voisin todellakin pistää paremmaksi. Parantuessani söin _joka päivä_ ison levyllisen suklaata ja pari sataa grammaa karkkia. Siis kaikkien leipien, lämpimän ruoan ja muun "perusruoan" lisäksi. Ja niitäkin saattoi välillä mennä isoja määriä, nälkä oli loputon. Anna itsellesi lupa syödä mitä mieli tekee, tarviit sitä nyt ihan varmasti. Kun pääset siihen vaiheeseen, jossa mieli päästää lopulta irti ruoka-ajatuksista, tulet vielä kiittämään itseäsi. :) Yritä olla kiltimpi itsellesi, vaikka se tuntuukin mahdottomalta, ansaitset sen siinä missä muutkin!

    Parempia päiviä. <3

    ReplyDelete
  12. pelottavaa kuulla noista bentsojen syömisestä, kun ne ovat tunnetusti hyvin addiktoivia, eikä niistä pääse helposti eroon. Ahdistukseen osa lääkäreistä määrää varovaisesti niitä, osa välinpitämättömästi. Ainakin lääketeollisuus saa rahaa kaikenlaisien potilaiden ansiosta.

    ReplyDelete
  13. olin just ravintoterapeutilla joka ehkä hitusen avas simmujani noista rasvajutuista... esim toi juusto; 15g rasvaa 100 grammassa - yks tai pari siivua juustoa ei paina kauheen paljoa, ja se 15g tosiaan jakautuu paaaljon pienemmäks määräks - hieman hämäävää mutta totta. : )

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥