Thursday, July 23, 2009

Lahna on kala (sisältää aitoa rasvahappoa)

Tyhmä keho, et enää kerjäis. Just söin, maha täpöttää ja silti jostain pallean alta muljahtelee viesti mennä kohti keittiötä. Ja ruoka, maut, plus syöminen on yhtä tyydyttymätöntä sahanpurua, joka tuottaa vain vatsaoireita, hikoilua ja kuumotusta poskilla. Musta tuntuu iltaisin kuin kävisin läpi jotain tulehdustilaa vaikka painokin on jo normaalipinnoissa. Ihan kun mua ei tarpeeksi jo nolottaisi niin lähipiirikin ihmettelee ääneen miksi hikoilen märäksi kaikki yöt, suoneni pullottaa ja ihoni leimahtaa punaiseksi.. Ihan kun mä osaisin sanoa tarkemmin miksi! No koska syön.

Ruokailu on niiiin impulssien ja muistojen varaista mättöä, myrkkyä lääkkeen naamiossa, joka ei mene energisenä vilvoitteena kipeisiin reisilihaksiini tai särkeviin aivosoluihini. Ja silti siinä toivossa syön. Mulla se menee paksusti pohkeiden ympärille, renkaana mahalle, paisukkeena kainaloitten väliin ja poskiin. Vessanpeilin heijastus on tuntematon ventovieras, mutta.. Sama juurikasvu(1), paita(2), epätasainen iho otsassa(3) ja kallon luusto(4) näyttää tutulta, mutta en voi uskoa olevani se hyllyvästi liikkeitäni ihmitoiva vanukasmassa. Oh holy fuck. Koska ei se ole minä itse, ei varmana ole! Mun oma itse pitää olla jotain pienempää ja rujompaa!

Lyllerrys. Tänään paistoi aurinko, otin rannalla kuvia, istuin polkupyöräss, leivoin täytekakun, söin savusiikaa ja paijasin ponia (ihan oikeesti paijasin ponia! Enkä oo mikään heppatyttö! :--D). Ei hymyilytä, sillä luitteni ympärillä on paksut fileet ja rasvainen vararavintokerros ihon alla. Adsdsfggsdgh. Vituttaa kun en osaa edes vihata, vahingoittaa ja kuihduttaa itseäni. Luuserismin pohjalla olevana sätkitään tuskissa ja ei anneta edes kuolla. ^___^

9 comments:

  1. mullakin maha vaan huutaa lisää ruokaa, vaikka mätän melkein koko ajan suuhuni jotain :(
    aina kun syön jotain, tulee pakottava tunne tehdä jotain liikunnallista, että saisin pyyhittyä pois huonon omatuntoni. mutta mitä teen? lysähdän sohvalle loppupäiväksi enkä tee yhtään mitään.

    ponit on muuten ihania<3

    ReplyDelete
  2. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  3. Hei, toivottavasti et pahastu, laitoin blogiini linkin sinun blogiisi. Siis sellaiseen "näitä luen" listaan. Jos haittaa, niin ilmoittele. Poistan sen sitten! (:

    ReplyDelete
  4. Ristiriita: et osaa vihata itseäsi, mutta kuitenkin haukut itsesi lyttyyn?

    Hankala ymmärtää, mutta rakastan silti kirjoituksiasi.

    ReplyDelete
  5. Kuroine: Kai mä vedän ajatuksen vihaamisestakin extremeksi.. jos ranteet ei ole sillä sekuntilla auki ja harrastaa vielä jotain itsekunnioitusta niin ei kai voi täysin vihata? Tuntuu liian voimakkaalta adjektiivilta, tuntuu etten kelpaa vihaamaankaan.. Oh epic fale.

    ReplyDelete
  6. näin sut tänään karjaan asemalla. et ole todellakaan vielä normaalipainoinen. vituttaa kun et tajua sitä, että sussa ei ole ihraa pätkääkään.

    älä laihduta. älä laihduta.

    ReplyDelete
  7. :---O Oh snap, I got caught?

    Eikun-- oikeasti, tosi kumma sattuma jos näit (tietysti näit, mistä muuten olisit tiennyt että pysähdyin Karjaalla). Oon otettu että kommentoit ♥, mutta kun oikeasti tiedän mitä olen ja en tod enää alipainoluuviulu.

    ReplyDelete
  8. Se että "oikeasti tiedät mitä olet" ei merkkaa paskan vertaa kun sun aivot ei toimi kunnolla. Eikö koskaan ihmetytä että miksi niin moni sanoo sinun olevan sairaan näköinen? Luuletko rehellisesti että se on joku vitun salaliitto sua vastaan?

    ReplyDelete
  9. ehei, ei ole maryan kirjasta. mäkään en ole muuten lukenut tuota kuin englanniksi. :)

    ja kiitos kultapieni näteistä sanoista. <3 koeta nyt itsekin ymmärtää, että sullakin on oikeus olla.

    heihei. <3

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥