Sunday, May 16, 2010

Kesäihanaa ihan kamalaa

Ärsyttää kun bloogiini tulee aika-ajoin taukoja, sillä usein tulen miettineeksi jotain sanottavaa, mutta lopulta olen ihan liian uupunut sähköittämään aivoni hermoimpulssit sanoiksi ja näppiksellä tekstiksi. Sitten kun jälleen jaksan niin joudun haluamattani hyppäämään parin aiheen yli voidakseni käsitellä ja purkaa nykyhetkeä. Se mikä siis ärsyttää on että "päiväkirjastani puuttuu sivuja". Mustia railoja niissä kohdissa kun elämässäni tapahtui jotain kokemisen ja jakamisen arvoista. Voisipa ajatuksia nauhottaa tai tallentaa samalla lailla kuin puhetta ja tekstiä.

Kesä. Kesä. Globaali assosiaatio lämmöstä, auringosta, ilosta, vapaudesta, rentoutumisesta, harrastamisesta, näkemisestä, energisestä tekemisestä ja onnellisuudesta. Nykyään minäkin pidän kesästä, sillä lapsena talvi voitti 6-0 kevään koirankakat, paahteen, hien, tylsät mökkireissut, ötökät ja tuulenviimassa palelun auringonpaisteesta huolimatta. Lumileikkien loputtua aloin kuitenkin arvostamaan kesää kun ulos ei tarvinnut pukea legginsejä farkkujen alle. Plus ympärillä on vihreää ja valoa, valoa jota rakastan maailmassa yli kaiken!

Kesäihanan rinnalla kaikki iljettävä myös korostuu. Lika, pöly, läskit, rasvaisuus, väsymys, antisosiaalisuus, torikammo ja kotoa poistumisvaikeus. En siedä lenkkeilyä, päämäärätöntä kuljeskelua "omissa ajatuksissa" ja "maisemista nauttien", sillä se saa minut äkkiä kyllästymään, tylsistymään ja viimein ahdistumaan. Siis, minä en kestä "omissa ajatuksissani" lekottelua ja ympyrän lönköttelyä. Oma paikkakuntani on ruma vaikka ruusunpunaisilla laseilla katselisi, ja ne ihanat "omat ajatukset" kehoittaa jokaisen liikennevalon kohdalla sulkemaan silmät ja kävelemään samaa tahtia suojatienyli. Vielä en ole osunut..

Olen kateellinen kavereilleni jotka kellonajasta riippumatta voivat lähteä lenkille, terassille, biitsille tai puistoon olemaan jos vain aurinko paistaa. Mä en voi heittäytyä noin. Viimeksi puistoillessani imeskelin mehujääni jo kävelymatkalla, enkä istuessa saanut luettua kuin kaksi sivua kirjaani. Poikaystävän kainalossa auringon paisteessa oi ihanaa! Ei, minua stressasi ja ahdisti. Jätin kullanmuruni yksin kesäfiilistelemään ja painuin suoraan takaisin 40 minsaiselle tunkkaiselle bussimatkalle kotiin.

Ajatukset luonnon kauneudesta ja ilosta saa minut vain väsymään ja masentumaan. Kaikki on niin ihanaa, mutta oma pahaoloni sen kun on ja pysyy. Olen täyskontrasti kesälle, ja silti pakottauduin ehdottamaan uudelleen ulkona oleskelua. Parempi kai ahdistua välillä muissa maisemissa kuin illalla inhota itseään saamattomuudesta..? Ja pitäähän se hyvin yllä kulisseja. Kesällä kun kaikki on niin helvetin ihanaa!

4 comments:

  1. Kiva kun kirjoitat positiivisuuksia kesästä. Kesä on ihana auringonvaloineen, mutta silti tuntuu että mieleen hyppää aina ne huonot puolet. Tukkoinen, siitepölyinen inhottava olo, kuumuus joka pakottaa pukeutumaan vähempään ja paljastavampaan (arvet ja vartaloa lisää muille katseltavaksi :<), pelottavat ampiaiset joiden takia ei uskalla mennä ulos ja liian valoisat yöt nukkumiseen. Ja betonirakennuksessa oleva osasto viilenee vain öisin ja muistuttaa saunaa iltaisin.

    Mut hey. Hyvää kesää :>

    ReplyDelete
  2. Mulla on oikeestaan täysin samat ajatukset kesästä. Kyllä sitä aina odottaa innolla - lämmintä, loma, vapaus tehdä mitä ikinä haluaa. Kaiken pitäis olla täydellisesti. Mut oikeestaan se todellisuus on kaikkea ihan muuta. kun ei jaksa olla sosiaalinen, jumittuu sisälle yksin, ja saa potea huonoa omaatuntoa siitäkin koska pitäisi olla ulkona nauttimassa elämästä ja hankkimassa rusketusta. Neljän sienän sisälle jumittautuminen tarkoittaa tietysti myös sitä että on 24h vuorokaudessa syömisen ajattelemiselle ja läskiahdistelulle. Nice.

    Anteeks tää avautuminen. No mut helvetin hyvää kesää sulle ♥

    ReplyDelete
  3. Mä en erityisemmin pidä kesästä. Ahdistaa kun kaiken pitäis olla muka niin ihanaa ja jos ei ole? Viime kesänä lukkiuduin koko kesäkuuksi sisälle lukemaan kirjoja kun ahdisti mennä ulos ja olin vain onnellinen kun satoi. Vihaan sitä kun ei jaksa käydä kesätöissä -> ei saa rahaa, kun pitää käyttää viiltojen takia pitkähihaisia koko kesä ja istua joissain puistoissa harrastamassa sosiaalista elämää. Ainut hyvä asia on valo ♥

    ReplyDelete
  4. Inhoan kesää. Inhoan lämpöä, joka pakottaa tulemaan pois niiden talven aikana minua muiden katseilta suojaavien vaatekerrosten alta. Paljaat käsivarret ahdistavat, arpineen ja suonineen. Liian ihossa kiinni olevat t-paidat ahdistavat. Ihmisten tuijotus tuntuu tuplaantuvan. Pipon alle ei enää pääse, lippiskin hiostaa.

    Vaivun jonkinlaiseen apatiaan kun ilma lämpenee. En uskalla kohdata maailmaa ollenkaan, kun minulla ei ole pimeyttä ja kylmyyttä suojanani. Toivon selviäväni tästä kesästä silkan ketutuksen voimalla, kunnes saan taas nauttia pimenevistä illoista ja paksuista villapaidoista.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥