Saturday, July 10, 2010

Terapiatauko ja harmaita päiviä hellesäässä

Nyt saatte erikoiset kuvat. Olin muokkaamassa Bloggerilla listaa ja hups onnistuin deletoimaan koko viestini ja päälle draftin auto save. Moukan tuurilla Preview-sivu oli yhä auki, joten pystyin nappaamaan sillä tekstistäni teille screenshotit koska copy+paste halusi myös irvailla kustannuksellani. Noloo.






Kertokaa, kommentoikaa, coffee's on me!
xxx Oletko käynyt koskaan psykoterapiassa? Minkä "koulukunnan" (es. psykoanalyyttinen, kognitiivinen jne.), ja mitä jäi päälimmäisenä käteen?
xxx Oletko ottanut kropastasi kuvia nähdäksesi tai vertaillaksesi
kokoasi? Mitä tunteita ja motiiveja siihen liittyy? Näytätkö kuvia eteenpäin?

Huom huom. Rauha ja vapaus omille kokemuksille, jos joku kokee pakottavaa tarvetta jakaa näkökulmaansa naamakirjan teinityttöjen pröäna-kuvista niin kenties toimivinta tehdä se ko. saitilla. :3 Kiits.

10 comments:

  1. Voimia <3. Asutko Tampereella?

    Jos haluat lukea blogiani niin ohjeet sitä varten on blogger profiilissani ;-D.

    Olen aina toisinaan lukenut tekstejäsi. En vaan osaa syömisiin kommentoida. Masennukseen kylläkin.

    ReplyDelete
  2. Hyvä teksti taas, vaikka jotain oot säätänytkin. ;)

    Oon käynyt nelisen vuotta psykoterapiassa, ja ilmeisesti se on ollut kognitiivista. (Juu, en muista, joten googletin ja vertasin mikä kuvaus on lähinnä ominta!!) Vaikka kuinka yrittäisin väittää että se on turhaa ajanhukkaa, ja joku muu tarvitsisi sitä enemmän, niin olen siitä varmasti hyötynytkin. Meni ainakin se ensimmäinen vuosi, ellei enemmänkin, ennenkö uskaltauduin kertomaan asioista ihan rehellisesti. Viime vuosi (viimeinen vuosi) oli ehkä parasta aikaa. Annoin täti terapian lukea blogianikin. Mutta nyt hän jäi keväällä eläkkeelle ja pakko sanoa että pelottaa ja varmasti tulee jollain lailla ikävä. Oikeastaan on jo, vaikka edelleen hän soittaa kerran viikossa, niinä keskiviikkoaamuina joina siellä kävin.

    Äh, mihin hukuin... Ehkä ajoin takaa sitä, että voi mennä kauankin siinä uskossa ettei tuolle vieraalle ihmiselle pysty mitään puhumaan. Uskoisin kuitenkin että se luottamus syntyy jossain vaiheessa, jos ei heitä hanskoja tiskiin.

    ReplyDelete
  3. kävin kognitiivisessa omalla rahalla (siis isin!) 1, 5v.aluksi, ja aika useinkin koin sen olevan ajanhukkaa.kuitenkin terapia loppu kun se jäi äitiyslomalle..kela ei maksa, nyt paperit toista kertaa odottamassa tumminta.uusi terapeutti (psykoanalyyttinen) löydetty, mutta suhde alkaa vain jos kela tukee.pelottaa vitusti, luultavasti jään ilman terapiaa. Se kuitenkin piti mut jotenkin pinnalla. Oon ihan yksin. Valtavaa voisi hakea, mut taas pitäis hakea uus terapeutti jo
    stain.ja sekin on niin vaikea saada:(.otan myös itsestäni kuvia.olen yhtä lihava kuin peilissä.

    ReplyDelete
  4. psykoterapiaa, lopetin vittumaisen hoitajan takia. olen pärjännyt paremmin ilman.

    ReplyDelete
  5. Amelie, eikö tällä psykoanalyyttisellä terapeutillasi voisi olla myös Valtava-pätevyys?

    Omista kokemuksista se ajanhukkaamisen tunne tuli vain jos ei pysty muodostamaan terppansa kanssa hyvää ja luotettavaa kontaktia, myös emotionaalista. Kun kävin pätkän omakustanteella niin minulle ei sopinut kaikki rentoutuskikat kynttilöin ja suitsukkein, vielä vähemmän jumiutunut hokeminen saada minut uskomaan "Elämä on ihanaa!" Muuten mukava hlö, emme vain toisillemme sopivimmat. :--)

    ReplyDelete
  6. Tämä vastaaminen onkin yksinkertaista, kerrankin.

    En ole koskaan käynyt terapiassa, vaikka olisinkin aika lailla sen tarpeessa. Piilottelen kulissielämäni takana, enkä löydä tarpeeksi painavia syitä hakeutua hoitoon. Saa nähdä, kauanko piparkakkutaloni kestää romahtamatta...
    Ja kuvia olen ottanut joskus kerran tai kaksi, mutta olen poistanut ne välittömästi jo kamerasta (ällötyksestä väristen), yleensä peili riittää läskiruhon arvosteluvälineeksi.

    ReplyDelete
  7. itse oon vetänyt sen avulla pois joskus joku 7 kg^^ ja nytkin on lähteny pari.. tosin kai se nyt toimii kun oli/on mistä ottaa :''D. mut mul on myös pari kaveria ketkä on sen avulla laihtunu vaikka ne painaa ihan tarpeeks vähän.

    ReplyDelete
  8. susta tulee jotain suurta, tiedän sen. ;> näen sinussa sekopäisen taiteilijan<3
    tää on parhaimpia blogeja mitä tiedän, rakastan sun kirjoitustyyliä.

    ps. luetko? jos luet, mitkä on kirjoja mistä olet pitänyt?

    ReplyDelete
  9. Tykkään sun blogista ja ajattelin seurailla sitä. <3 Mä otin joskus kuvia jotta voisin seurailla miten muutun, taidan olla niitä vieläkin. Joitakin pistin eteenpäin, mulla on galleriassa kansio jonka lähimmät kaverit näkee.

    ReplyDelete
  10. Mä kävin terapiassa, traumapsykoterapia. Ja ilman sitä olisin paljon sairaampi, vaikka en mä vieläkään kauhean terve voi snoa olevaniMutta suosittelen terapiaa kyllä, jos sitä pohdit ja olet löytänyt jo terapeutinkin.

    Yleensähän terapeuteilla saa käydä kerran tai kaksikin arvioimassa, toimiiko kemiat ja onko henkilö itelle hyvä.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥