Tuesday, December 28, 2010

"Kudos to those who see through sickness.. yeah"


Iltapala ja vaaleana leipänä paahtoleipää. Yööörgh. Osastolla inistään ja maristaan kesken loppuneesta myslistä, joka tulisi korvata Weetabix-murokkeilla. Katsokaas: mysli on siitä juju ruokalaji, että korvatakseen sillä toisen hiilarilähteen (puuro, leipä, murot...) mysliä tarvitsee ottaa määrään verrannollisesti naurettavan vähän. Kenties vaihtologiikka on perustunut jollekin kaloripitoisemmalle rusina-pähkinä-myslille, sillä muuten koko vaihtologiikka on aika hanurista. Weetabixeille tarvii syvän lautasen - myslille pelkän pikkukipon. Ruokahuoneessa mölytaso nousee, joku kiukuttelee kun ei murokkeita ei voi vaihtaa leiväksi.

Näkkärit ja paahtis maistuvat suussani samalle pahville. Inhoan iltapalla istumista sen hajuttoman, mauttoman ja päivään väsyneen ilmapiirin takia. Katson kun yksi tyttö salaa murustaa leipäänsä nyppimällä siemeniä real-siivunsa päältä, toinen jauhaa leipäänsä konemaisesti kuin robotti armeijassa. Toisinaan ruokailu tuntuu intiltä.. Seuraamme ruokakellon käskyä taistoon, lappaamme ruokaa mekaanisesti naamaan, ja hoitaja sparraa päivällispöydässä: "AIOTKO SÄ EHTIÄ TOHON PUOLEEN TUNTIIN?!" "J-juuu..", sanon ja tuijotan ruokani takaa kauhulla jälkiruokakiisseliä, joka on mautonta ja klimppistä.

En tarvinnut maanantaina yhtään rauhoittavaa. Score! Tänään tarvitsen kaksinkertaisesti rohkeutta ja voimia käydäkseni kotona. Ikävöin kisujani enemmän kuin mitään, mutta pelkään kämppäni hävityksen kauhistusta. Keittiönkaapit ovat tyhjiä astioista, tiskejä on enemmän kuin sieniä sateella, ja pölyä ja kissanhiekkaa riittää varmasti.. Ja vielä syödäkin pitäisi, omatoimisesti. Kaikki toi syö rohkeuttani ja saa haaveilemaan periksi antamisesta, itsetuhosta, teristä ja punaisesta, karjalanpiirakoista ja jäätelölitroista, bulimiasta, poskille ja pönttöön lentävästä liasta. Ei näin!! Pelkään, mutta vielä enemmän peilissä näkyviä ihrojani.

Pakko pysyä lujana, pakko selvitä.. pakko saada laihtua.

PS: Erottelin ensimmäisen ja nykyisen osastoreissun tekstejä. Vuoden 2010 on vol2. ja vanhemmat vol1.

5 comments:

  1. Kun luen näitä sun tekstejä tulee sellainen olo, että olisin itsekkin ossalla vaikka teen nämä samat jutut kotona...Plääh! Tsemppiä sulle :)

    ReplyDelete
  2. Tulee vähän surullinen olo, kun tajuaa että itsestään kirjotellaan netissä ikävään sävyyn.. Vaikkakin nimettömänä mutta silti..
    T: tyttö joka söisi mielummin mysliä ja sairauden sanelemana saattaa riipiä realin jyviä leivästään..

    ReplyDelete
  3. Nelosella on kuulemma tilaa? Polin lekuri olis halunnu mut sinne mahd.nopee, mutta kieltäydyin.
    Nyt sitten jonossa päivikselle, helmikuuhun asti jonot kai.

    Tsemppiä sulle paljon sinne, toivottavasti sulla on edes joku vähän läheisempi hoitaja jolle voit puhua kunnolla. Oot ainoa jota oon seurannut jo kaaaaauan :)

    (T. Balihai / ei ulospääsyä jos muistat.)

    ReplyDelete
  4. toivottavasti meni hyvin kotona.
    seurailen täällä taustalla...
    oon huono kommentoimaan,
    vaikka monesti ajatuksia herääkin.

    älä anna periksi ja
    vaikka antaisitkin välillä
    nii älä anna sen lannistaa ♥
    (t. paras puhuja)

    ReplyDelete
  5. Anonyymi, ei mun todellakaan ollut tarkoitus kirjoitella 'susta' eikä todellakaan ikävällä lailla. :< Mun puhe/kirjoitustapa kai kuulostaa vähän negatiiviselta, niin paljon mulla kun on negatiivista maailmassa, mutta en TOD tahdo loukata ketään toista. :(

    Tarkoitus oli kirjoittaa lähinnä vain suorasti näkemästäni ja tuntemastani ossalla. Eikä laverrella "pahaa" toisista.. ei oikeasti, usko pois. Olen katsos ihan samanlainen, totta kai mäkin sen myslin mieluummin syön ja pelleilen margariinini kanssa kuin 12-v. kakara. Vaikka olen se lihavin tyttö pöydässä, mikä hävettää kaikista eniten.

    Haluatko siltä että editoin tekstiäni? *halaus* Voit tulla myös moikkaamaan irl, sillä jos tiedän kuka olet niin vaikutat oikeesti tosi kivalta hlöltä.. Anteeksi vielä jos pahoitin mieltäsi.

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥