Thursday, December 02, 2010

New Fat Kid on The Block


Lupasin kirjoittaa ossapäivistä, olkoot ne miten tylsiä tahansa. Pääasia että saan itse pidettyä jotain päiväkirjaa tämän kertaisesta kokemuksesta, joka monella lailla tulee olemaan hyvn erilainen kuin viimeksi (en ala nyt edes erittelemään millä lailla). Mutta totta tosiaan, mitään hirveän jännittäviä päivät kokovuorokautisella ossalla ei todellakaan ole.


Ensimmäiset fiilikset täällä olosta on ihan hyvät. Ennestään tuttuja potilaita ei ole, ja hyvä niin, sillä ehkäpä edelliskäyntini ihmiset ovat siirtyneet eteenpäin eläämässään. Enkä tod jaksaisi mitään menneitten muistelu -small talkkia. Hoitajien kanssa se ei ole niin paha asia. On mukavaa ja turvallista kun on tuttuja kasvoja, joten omista asioista puhuminen on helpompaa. Olen yllätyksekseni paljon sosiaalisempi, sillä kuvittelin vain mököttäväni huoneessa ja istuvani koneella. Oon vähän tehnyt tuttavuutta toisiin potilaisiin, ja tällä kertaa en tunne olevani se yleistä pahoinvointia levittävä pahanilmanlintu. Mutta hymynaamalla on myös veronsa: väsyttää ja olen läpeni kyllästynyt olemaan kiva-kiva-think-positiiv.

Eli toiseksi olen vain kaatoväsynyt! Ihan totta, en ikinä nuku päikkäreitä, mutta täällä olen kumpanakin päivänä ja silti ihan sumeana väsystä. Ehkä se on suojakeinoni paikan tuomaa stressiä kohtaan, koska "sitä normaalia" ahdistustani ei ole ollut yli äyräiden. Pahanolon tullessa olen vain heittäytynyt kyljelleni makaamaan ja kiskonut viltin korviin. Kuin pulska hylje laiturilla! Tai pienten sinttien keskellä, sillä joo - oon helvetin iso ja muut ei, mutta odotin paljon pahempaa.

Eniten osastoelämä on tylsää. Ei mitään chillailua vaan aika tuntuu pysähtyneeltä. Ainoat toiminnan hetket on se kun heräät, syöt, ulkoilet, syöt, lepäät, syöt, ulkoilet toisen kerran, syöt, syöt, napsit lääkkeesi ja nukut. Voisin kirjoittaa osasto-ohjelmasta sitten myöhemmin kun olen itse tuon omaksunut.. nyt odottelen vain että tylsyyttäni kävisin vaikka nukkumaan.

Isoin miinus täällä on vain uudet säännöt ja hoitokuviot, sillä en pysy oikein tahdissa mukana. Siis uudistukset ehkä on jees, mutta kun jatkuvasti tulee yllätyksiä niin ärsyttää ettei tasantarkkaan tiedä mihin on sitoutunut. Esim. nyt täällä on erikseen anoreksialle ja bulimialle hoitosuunnitelma, ja koska nyt ei ole painonnostotavoitetta niin minut lopulta lykättiin jälkimmäiseen. Voin myöhemmin lyhyesti kertoa eroista, mutta - pointtiini! En tykännyt yllätyksen lyönnistä naamaan kun ruokasuunnitelmaani oltiin silti muutettu aika lailla, ja ilman että olisin tiennyt etukäteen tai saanut pitää kopiota listasta. Onneksi huomen aamulla on ravitsemusterapeutti, jonka kanssa voin neuvotella asiasta, mutta siitä huolimatta jännittää ja pelottaa koska *ei* voi olla varma.. nyt, öitä!

5 comments:

  1. Voi :oo Siellä osastolla saa nukkua päikkärit. Törnävän osastolla T10 sitä ei saa tehdä ;oo

    ReplyDelete
  2. Joo kerro toki jotain.Ihan senki takii kiinnostaa jos itsekin sinne taas jossai vaihees vähä lepäilee/kertailee. Muista ihana ettei tarvii olla kokoajan häpihäpi tsoitsoi! Kertoile miten jaksat ja jos toivot vierailijan nii kerro seki..;) Muistan kyl ite et vierailijat välil väsyttää paljon vaik silti enemmän ihana juttu useimmin...

    ReplyDelete
  3. Kiitos postauksesta! Hyvä vähän tietää vähän mitä itsellekkin tulee vielä edestäpäin tapahtumaan, osastohoidossa olen ennemmin tai myöhemmin, tiedän sen jo nyt! =( En tästä pelkän terapiakäyntien avulla parane ja kun yksin asun niin sehän on mulle juuri yks lysti mitä ravitsemusterapeutti mulle honottaa! Koitahan jaksaa siellä!

    ReplyDelete
  4. Kiva, kun ei olekaan niin paha kun odotit.
    Mutta kerro ihmeessä miten asiat ovat muuttuneet!!!!!!

    T. entinen 4 osastopotilas

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥