Thursday, September 22, 2011

Kuulakärkikynäsydän

Ruokalassa. Ryysis, osa safkasta/aterimista aina loppu, metrittäin kassajonoja, odottelua, ja istumapaikan harontaa ihmismassasta. Leipääkin pitäisi vielä noutaa. Kuinka luokkani voi haluta tunnin jatkuvan 30min kuluttua?

Jengi mättää lounaansa, tai sen määrän mitä eivät jätä (tarkoituksellisesti) syömättä. Jokaisen pitää olla sankari ja näyttää miten mahaan ei vaan mahdu sitä 1/2 pottua/2rkl salaattia/3cm kalapuikkoa. Mukavat luokkatoverini kailottavat melun yli, lähes huutaen vastapäätä istuvalle, siinä samalla "ohosori osuinko suhun"-tuuppaus tuntuu kuin lattialle taklaukselta, tahallisesti henkilökohtaisen tilani rikkomiselta. On kamalaa. Kuin istuisi Auswitchin kaasukammiossa, väenpaljouden onnellisen tietämättöminä ympärillä leijuvasta kuolemasta.

(piirsin tunnilla.. klikkaa paremman kokoiseksi) 

Puoli tuntia aiemmin Eksältä tekstari. Ahdistus, ihmismassat, lautaset, tekstari ja alitajunta, kaikki vyöryy päälle. Ne uhkaa mun koskemattomuutta, ne tönii ja haluaa pahoinpidellä vyörymällä niskaani. Suuttumus ja itsesuojeluvaisto vihlaisee, tahtoisin  heittää tarjottimeni ilmaan, kaataa keiton maahan ja iskeä vesimukini seinään. Painukaa vittuun, en kestä teitä enkä taatusti itseäni tässä ja nyt! Ei sentään, poistun mahdollisimman vähäeleisesti alettuani kyynelehtiä pöydännurkassa

Ahdistus ja pelko leviää jäseniin. En saa enää hillittyä itkuani, kätkettyä äänekästä nyyhkytystäni, joten hoipun hyperventiloiden kohti käytävän perällä olevaa säilytystilaailaa/vessaa. Istuttuani alas itseinho käy läpi ahdistukseni ja ikäväni. Päästyäni piiloon piiloon eka rakentava ratkaisu ajatuksissani on partaterä, mä tarvin terän nyt, ja kuinka saisin käsivarteni jälleen punaisiksi. Ikävöin entistä rakastani. Itken ja ikävöin ja suren ja inhoan itseäni. Mulla on vaan niin helvetin paha olo.

Itken itken itken kunnes räkä ja maskara valuu kyynelten mukana, mustina raitoina alas kohti leukaani.

5 comments:

  1. Kulta-Pupu, laitetaan se partaterä pois, jooko? Surullista, jos olosi on mennyt jälleen noin pahaksi. Että kaikki menee päin vittua. Olen silti iloinen siitä, että olet taas koulussa. En tiedä miksi. Ehkä siksi, että olet jälleen ottanut yhden askeleen johonkin suuntaan.

    En ole koskaan miettinyt tuota ruuan jättämisen problematiikkaa: ihanko totta jengi jättää syömättä ihan vain huvikseen? Tai siis näyttääkseen ympäristölle, ettei enempää vaan mahdu? Itse en ole koskaan tehnyt sitä siitä syystä, että se jotenkin "näyttäisi" hyvältä. Mielenkiintoista kuitenkin - antoi hauskan perspektiivin asiaan. "En jaksa enää neliösenttimetrin kokoista lihamurekettani."

    Yritä pärjätä, paljon voimia sulle!

    ReplyDelete
  2. .. Miten niin monilla tuntuu taas menevän niin helvetillisen huonosti ? Ei terää, ei enää. En minäkään tahdo sitä enään. Älä sinäkään.

    ♥'ellä Eris joka toivoo sinun voivan paremmin.

    ReplyDelete
  3. Hirveästi voimia. Jätetyksi tuleminen on varmasti pahimpia asioita, mitä voi sattua. Mutta uskon, että ajan myötä pääset tästäkin yli. Älä satuta itseäsi, jätä se muille (siis kun ne kuitenkin tekee sitä, vaikka se on väärin) ja pidä sen sijaan itsestäsi hyvää huolta. Olet arvokas ihminen.

    Sun pitäis tulla yliopistolle syömään :) Sillä ainakin meidän porukassa kaikki syö lähes poikkeuksetta lautasensa täysin tyhjäksi. Mua hävettää, kun melkein aina jätän jotain yksinkertaisesti sen takia, että monesti vaan alkaa oksettaa (ahdistus?) koko ruoka, enkä mitenkään saa kaikkea alas (kotona taas ongelma lähinnä päinvastainen).

    ReplyDelete
  4. Toivottavasti sentään sait kunnon syyn parisuhteen katkeamiseen, etkä vain "joo jätän sut moikka" -tekstaria tai muuta :\ Sulla on täysi oikeus surra, eikä sitä tarvitse hävetä tai sun tuhota itseäsi eron tähden. Hirvittävän kamala kuulla erostanne, paljon voimia ja jaksamista sinulle! Onneksi sulla sentään on sun kissat (kai?) ^^

    Tähän väliin vielä kysyn, vastaat jos jaksat/viitsit/haluat, että pidätkö kissojasi täysin kokonaan sisällä vai ulkoilutatko tai päästätkö heitä ulkoilemaan välillä? (:

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥