Friday, May 31, 2013

Kesä alkaa

Kirjoitin eilen yöllä kerrankin hyvän postauksen, ja tänään Blogger oli pyyhkinyt sen. ^_^ Kiitti vain undo-bugi ja autosave.

Säälittävät 0h liikuttu tällä viikolla, kaikkialle jomotaa ja henkinen liikunnanpuute saa kohta hyppimään seinille. Aika on paskin tekosyy liikkumattomuudelle, mutta olen ronkeli, ulkolenkkareita ei ole ja lenkkeily ei kelpaa. Jumpalle ei ehdi kun täytyy säätää. Keskiviikkona tein varta vasten ajoissa terapiasta lähtöä vakiotunnilleni, mutta Täti Terapia yhä noukki raparperinvarsia kun olisi pitänyt jo mennä. Myöhästyin, mutta sainpa kotiin raparperia, basilikaa, ruohosipulia. < 3 Om nom!

Vikat koulutyöt palautettu!! Yhden kieppeillä nukkumaan, neljän jälkeen ylös, läppäri auki ja tein alusta loppuun yhden koulutyöni. Kittasin sienillä terästettyä kahvia ja painuin mutkan kautta koulun pommisuojaluokkaan jatkamaan ~viiteen asti. En ole läheskään hc kuin ihana kurssitoverini, joka koko 1. kesälomaviikon istunut yksin ysistä 17/18 asti viilaamassa yhtä kuvaa, paria riviä tekstiä. Meillä kurssiin kuuluu usein jokin oikea asiakastyö tai kilpailu, mukavaa, eihän tässä ennestään kärsitä vertailusta! Yleensä ei duuni eroa tavistehtävistä, eikä niistä mitään palkkiota tai näkyvyyttä juuri saa. Tältä kurssilta yksi tyttö niittasi 1500e ilmoituksestaan. Kiva että mäkin tiesin, uudessa briiffissä ei mitään mainintaa :D Olisin ehkä edes yrittänyt. Ennen kotiin lähtöä roudasin tokan kassin kesälukemista koulun kirjastosta, ja väistelin väenpaljoutta ja vadelmahyydykekermakakkuja aulassa.

Viisumipaperit myös palautettu! Luulin jo nähneeni kaiken mahdollisen lippu-lappu-helvetin, mutta tämä hakuprosessin byrokratiapläjäys on oma lukunsa. Kelassa ollaan onneksi oltu kivoja, englanninkielisiä lappuja on viitsitty vääntää, selvittää hankalia kysymyksiäni ja soitella takaisin. Avaudun tästä viikonloppuna, en nyt jaksa kirjoittaa uudelleen kaikkea.
–> Jos haluatte kuulla jotain vaihtosuunnitelmista niin kysykää. :) Muutenkin kommenteja olisi kiva taas lukea, miten teillä menee? Valmistujaisia/juhlia/suunnitelmia? Kesäkuu vaihtuu, kivaa vai stressaavaa?

Auringonvalo, käsittämätön väsymys, puhtaat eväät, into kaikista kesälle lainaamistani kirjoista, kielikurssista ja kuvitusduunista - valituista velvollisuuksista, parvekkeen ovi auki. Vapaus. Aika 'onnellinen', levollinen fiilis juuri nyt.   Joku osa voi olla univajeella ja päivällisen syömistä varten vedetyllä Temestalla, äsh ei saa poksauttaa kuplaa! Huomenna pääsee liikkumaan ja kunnolla näkemään poikaystävääni, ihanaa. Paino uudella kymmenluvulla. Ennen toukokuun loppua lupauksella. Good job.

Ekoshoppausta


"Skotti". Lempinimeni kotona. Olen aika pihi, näen vaivaa ostoksilla käymiseen kaupasta toiseen, jotta säästäisin ne 20 senttiä 20 min hinnalla. Kuluttaa kauppareissutkin kaloreita! Ruokani ei saisi maksaa mitään, en ansaitse tarpeeksi hyvää, mutta paskaakaan ei saa syödä. Ajattelin säästää teiltä vähän vaivaa, pienellä suunnittelulla ei se ekoshoppauskaan ole kovin vaikeaa! :>

iHerb, se on vaan paras. Valtava valikoima edullista ekosafkaa, kosmetiikkaa, luontaisuotteita, superfoodeja, urheiluravinteita, mausteita yms. 4lbs asti postikulut 4$, odottelu ~1kk. Tätä postitusta ei pysty jäljittämään ja "no refund" - itselläni on ~30 paketista kaksi hukkunut postiin, kumpikin on ennenpitkään palautunut firmalle ja rahat tililleni tai kredittinä. On se väärin lennättää Jenkeistä, bohoo, mutta en halua maksaa suomalaisten kivijalkaekokauppojen katteita. Koska kaikki tyrkyttää suosittelijakoodejaan niin Kahvin on UKO19, sikäli mikäli tahdot -$10 ekasta tilauksestasi. Itelleni tästä vain häpeää :D

Teen varmaan erikseen tuotesuosituksista postauksen. Ihmettele sillä välin esim. Desert Essencen kosmetiikkaa esim. tätä putsaria, edullisia kaakao-, shea- ja jojobavoiteita ilman lisämömmöjä. Chia-siemeniä, aloittelijaystävällisen makuista viherjauhetta ja firman omaa C-vitamiinia. HealthForcella on maailman rumimmat Papyrus-fontilla oksennetut etiketit, mutta tuotteet laadukkaita ja fiksusti tummissa lasipulloissa. Tyhjät olen pesaissut ja säilytän pähkinöitä jääkaapissa.

Stocka ja S-ryhmän kaupat. Herkusta löytyy maineestaan huolimatta yllättävän edullisesti luomuhedelmiä, tuoreita yrttejä, avocadoja, osa halvemmalla kuin ne tavis. Munia saa irtona ja lähiruokatuotteet merkattu erikseen. Prismasta ja S-marketista voi kaivella Rainbowta, jolla on omia tiukkaan budjettiin sopivia luomutuotteita, esim. Reilun kaupan luomukahvi. K-kaupoissa valikoimaa on enemmän, mutta myös hintaa. Jos pidät Yosasta, kokeile Pirkan omaa edullista luomuversiota.

Puhdistamon tuotteet on laadussa kehuttu erinomaisiksi, ainakin riisiproteiini, ruusunjuuri, toco (niin hyvää) kaakaojauhe, chlorella, permium maca, kookosöljy, MSM näin ainakin hyviksi todettuja. Pakuriuute on vähän unohtunut jääkaappiin. Vähän hämäävästi tavarat on pakattu isoihin ja tavara sisällä ohuihin muovipusseihin - toiset ylihienoihin mustiin Miron-lasipulloihin, joista mikään valo ei mene läpi. Puhdistamo myy Suomessa myös Entsymedicaa, jenkkien ehkä parhaita, täyteaineettomi entsymeitä (halvemmalla iHerbistä). Napsin näitä vähintään matkalla, ravintolakäynnillä tai mahan kiukutellessa. Tilaa uutiskirje, välillä saitilta saa supertarjouksia ja -bulkkeja (väärä etiketti tms pakkausvirhe).

Pääkaupunkiseudulta superfoodit, urheilu- ja lisäravinteet, kvinoat, pähkinät, teet ja vaikka muutamat kosmetiikkamerkit saa edullisesti Naturazonesta. Erinomainen, asiantunteva ja ystävällinen palvelu, ja huomattavan edulliset hinnat. Tavaroiden tuoreudessa ja säilytyksessä ollaan tarkkoja: pähkinät ja siemenet pidetään jääkaapeissa, taviskaupoissa valtaosa on tietämättäsi härskiintyneitä jo hyllyssä.. Punnitse&säästästä saa nopeasti evästä, mutta irtotuotteet on juuri päinvastaisesti tarjolla ja hinnat korkealla. Ruohonjuuri on myös kallis, laajasta valikoimasta ja kuukausittain vaihtuvista vaihtuvista tarjouksissa on välillä löytöjä (es. Madaran kosmetiikkaa). Palvelualttiissa ja siistissä liikkeessä on kiva asioida jos ei ole aikaa tilata netistä.

Luomupiiri - tällekin voisin tehdä ihan oman postauksen, sen verran moni ei tunnu tietävän mistä on kyse. Lyhyesti sanottuna iso tai pieni useamman talouden "kerho", tilataan yhdessä suoraan tuottajalta, maahantuojalta tai tukusta halvemmalla tuoretta luomuruokaa. Tällä säästää pitkän pennin, ja tietää kelle raha oikeasti menee. Luomupiirejä ja -tuottajia voit etsiä täältä, myös yliopistoilla, asuntoloilla, kuntosaleilla, järjestöillä, asukastaloilla jne. on omia. Yleensä käytäntö on että kerran viikossa tai harvemmin tilataan, noudetaan tiettynä päivänä piirin pisteestä, ja maksetaan korkeintaan kuljetuksesta tai osallistutaan piirin talkoohommiin silloin tällöin. Tosiaan, jos aihe kiinnostaa voin kirjoittaa oman pienen postauksen.

Terveyskimppa ja muut nettikimpat. Vähän sama idis kuin piirissä, tosin jonkun profiitilla pyörittämää toimintaa. Ei ettei mukana olisi paljon hyvää hyvyyttä. Idis on että kerätään mahdollisimman monta samasta tuotteesta kiinnostunutta ihmistä läjään ja firmalta tavara tuntuvaan tarjoukseen. Hyvä diili kimppalaisille, monta tilausta firmalle: win-win.

Hyviä suomalaisia nettikauppoja ovat vielä Fitness First, josta löytyy laaja valikoima ruokaa niin moneen ruokavalioon ja herkutteluun. FF:ltä saa taatusti raakoja luomupähkinöitä, hyvää riisiprodea Oijo on kuuma brändi atm, josta jaksaan supista laadun ja hyvän maun takia. Olen tykännyt kokeilemistani kamoista, pelkät pakkaukset on jo hurjan nättejä. Oijoa löytää Naturazonesta ehkä edullisimmin, mutta FF:ssä valikoima on laajin.

FSF eli Four Sigma Foods on myös sexy ja trendy, eikä vain suotta. Sen lisäksi että ihailen firman yrittämistä ja visualista ilmettä, tykkään sienistä! Parin tunnin pakurin keittelyssä on oma romantiikka, mutta maustetut instanssi juomapussit on kätevät ja hyvänmakuinen piriste kahviin. Instant Lionsmane on ollut salainen aseeni muistiongelmia vastaan, Cordyceps yleiseen jaksamiseen ja energisyyteen. Rahatilanteen parantuessa haaveilen FSF:n herbal blendien kokeilusta. Yksi kuppi riittää ja energiaa on taas! Tilaa uutiskirje tarjousbongailua varten. Edullisesti FSF:n tuotteita ja maustamattomia instansseja myy myös pikkuputiikki Sienikauppa.

Hyvät vinkit otetaan vastaan~

Wednesday, May 15, 2013

You gotta try a little harder, you're the comeback kid

Mietin pitäisikö perustaa kolmas toinen blogi, jonne saisin estoitta kipata ravitsemuseksperimenttejäni, kuvia, designjuttuja, vaihtopäiväkirjaa ja tipsejä aina naaman pesusta takaisin ruokahommiin. Saan joka päivä idean tai pari "josta voisi kirjoittaa". On kiva tehdä loputtomia listoja luetuista kirjoista ja hyviksi todetuista superfoodeista, mutta pelkkä Moleskinen raaputtelu käy liian yksinäiseksi. Liian epäluovaksi. Ala-asteella kärsin kun perheessäni ei ollut PC:tä, jäin paljosta paitsi kun ei ollut Pleikkaria omaavia kavereita. Nyt aikuisena pihtaan asiavirtaani, mikä aina myöhemmin kostautuu poikaystävälleni loputtomina monologeina.

Musta tuntuu että viimeisen vuoden (ainakin) aloitusteemani joka viestissä on yhyy en osaa kirjoittaa, en kehtaa postata mitään. En pystynyt lukemaan Tie luovuuteen-kirjaa paria ekaa lukua pidemmälle, koska kotiläksynä oli kirjoittaa joka aamu 3 sivua mindflow-tekstiä. Kiusallista. Miksi inspiroidun puhumaan tästä nyt, eilen junassa vastapäätä istuva neito sattui kaivamaan laukusta ko. pokkarin, ja juttelimme siitä mukavia pysäkin verran Pasilasta. Jos pystyin rikkomaan kaikkia suomalaisia sosiaalisia normeja avaamalla keskustelun ventovieraan kanssa julkisessa liikennevälineessä, ehkä pystyn kirjoittamaan blogiinkin siitä mistä tykkään. Eikö? Kukaan ei ole tullut näiden, öö, lemmecheck, viiden (5) vuoden aikana latomaan "Hei Kahvi ootko äidinkielessä vähän täysi paska". Hmh.

Jotta joku pääsee dissaamaan, laitan ylös muutamia niistä postausideoistani
(joista osa on tehty jonnekin jemmaan):
- seurustelu how-to, mitä tästä opin
- matkustamisesta ja vaihtojutuista jos sinne asti päästään
- Blogger for dummies
- Kafi kokeilee urheilulaji x sarja jatkuu
- motivaatiosta ja asennemuutoksesta ruokaan ja liikuntaan
- arvostelut muutamista terveyshippikirjasta
- ylipäätään mitä blogeja/lehtiä/kirjoja tykkään lukea
- pakollinen pinnallinen kosmetiikkapostaus
- tatskapostaus, avautuminen bodymod-asenteista
- jotain reseptejä mössöistäni
- safkailuni bulimiapäivä vs hyväpäivä
- maito- ja viljalobbaus, miksi niitä ei kannata syödä
- mitä ostaa luomuna, missä voi säästää
- emäksinen, puhdas ruokavalio, mitä välttää/suosia
- triljoona listaa ja muistiota ja kaikkea ortoreksiasta terveydestä
- enemmän päiväkirjamaisesti arjen tapahtumia
Tänään oli ihan hyvä päivä. ^_^ Miinus kaikki vaihtohakuun liittyvä byrokratiapaska ja epätoivo, jota kuntoutustukeni takia niellä. Minun pitäisi saada jo mitalli pelkästä sinnikkyydestä soitella Kelaan. Kaikki vaiva, raha ja aika on sen arvoista, vaikka hyvältä ei nyt näytä pääsyn suhteen. Muista ahdistuksen aiheista ja madaltuneesta mielialasta en edes aloita.. Niin, niitä hyviä asioita oli jumppatunti, vihersmuuti ja onnistuneet syömiset!!!!!, kesä tulee, onnistumisen tunne koulussa, opin tekemään sisällysluettelon ja kissani on söpö kevyen nukutuksen jälkeisessä lääkepöhnässä.

Wednesday, May 08, 2013

I spend these waking hours looking for his master plan

Täti Terapia motivoi etten anna painon enempää nousta, kuukauden sessiointikierros on jättänyt jälkiään ja mahallani voisi taas pelaa korista. Kaataa keiloja. Pomppia trampoliinia. Tunnen jumpassa itseni ihan superihmiseksi kun raajani nousee lattialla polskuteltavassa pilatesliikkeessä kattoon asti, kunnes tajuan ettei kyseessä ole treenatessa raudoittuneet selkälihakseni vaan liikettä jeesaa pelkkä jumppapallosta mallia ottanut mahani.

pirtelömamma: "On sun rasvaprosentti vähän koholla, haluatko jättää yhteystietosi niin varataan sulle aika ja saadaan se tippumaan?"
kafi: "... On se vähän vähemmän kuin viimeksi"
pirtelömamma: "No teet sä sitten jotain oikein, mutta on sun kehossa XXX kg rasvaa"

About tasan puoli vuotta sitten yhtä epäluotettavalla kuntokeskuksen myyntiedustajan rasvaprosentinmittauksessa vähän päälle 9 pinnaa enemmän. Mietin että tässä on joku virhe, vitsi. Jotkut piirteet erottuu paremmin, mutta peilistä katsoo sama paksu mammutti. Himassa pettymys ja inho taas itkettää.

Kevät on kuulemma vaikeaa aikaa sillä lisääntynyt valonmäärä aktivoi myös ahdistuksen ja masennuksen. Niin totta. Auringonvalo ja villatakista luopuminen lämmittää silti hirveästi mieltäni, ja vastoin kaikkea harkintakykyäni ostan ostan alle 2 eurolla vuoden ekat hyönteismyrkyillä kuorrutetut mansikat. Kotona odottaa laskuja, tekemättömiä koulutöitä, tiskiä, kissanpissalätäkkö ja läski-itkut, mutta iloitsen lisäpatterin päältäpois kytkemistä ja eteenpäin näkemistä puoli kasilta illalla. ♥♥

Nukuin viime yönä taas 4-5 tuntia, näin unta shoppailevani punajuuren naatteja. En keksi muuta hyvää sanottavaa. Paitsi Hurtsin uusi levy on helvetin hyvä ja haluan ihan himona katsomaan uuden Evil Deadin! Yeah! Pus teille ♥

Tuesday, May 07, 2013

Vanha entry: Hassuja fiiliksiäni '08

Aa, piti mennä nukkumaan ajoissa koska big day tomorrow, mutta ähä tässä taas ollaan hartiat jumissa koneella jännittämässä. Katsoin pari postausta vanhoja kommentteja (niitä aikoja kun kommentteja vielä tuli), jossa oli pyyntö teksti ongelmien alkamisesta ja mikä laukaisee ahmimisen. Tätä aiempaa varten tongin koneella olevia muistioitani, joista löytyi viime kesänä vanhoista blogeistani pelastamiani tekstejä. En tiedä olenko kamalasti kellekään kertonut syömishäiriö käyttäytymisen tulosta arkeeni, kun aloin Englannissa vääntämään iltaisin vatsalihasliikkeitä, mittaamaan vyötäröäni halusta mahtua Aasialaisten one size rätteihin, thinspopäiväkirjan askartelusta tai kilpaa tyttökaverini kanssa laihduttamisesta? (sairastui eka anoreksiaan, hävisin :--( ) 

En tiedä onko näillä luurangoilla kaapissa mitään väliä - toivottavasti edes viihdearvoa, mutta alan olla siinä kohtaa että pystyn kaivelemaan jotain haudattuja muistoja esille. Paitsi ei nyt, nyt menen oikeasti nukkumaan ja laitan yhden vanhoista merkinnöistäni, etunimet karsittuna. 

2008-04-28 15:11:00
Hassuja fiiliksiäni
Mä välillä mietin miten pystyisi pyytää anteeksi kaikkea tekemäänsä väärää tai ihan geneeristä olemustaan, elämää, ruumistaan, tilan viemistä, hengittämistä.. ilman ettei silläkin kun jatkuvasti pyytelee anteeks rasittais muita. Ettei sillä kun tuntee negatiivisuutta itseään kohtaan kanssa loukkaisi niitä, jotka välittää. Sillä, kai sekin että ajattelee jotain pahaa jostain mistä muut taas (jostain syystä) pitävät(?) on loukkaavaa. 
Jos joku joskus sanoillaan loukkaa tai pahoittaa mun mielen niin otan sen jostain syystä tosi kovaa itseeni. Jopa sillä lailla, että se että loukkaannun on väärin ja mun oma vika. Oon varmaan aika huono tappelupukari, jos kerta heittäydyn marttyyriksi jokaisessa sanaharkassa ja oikein imen solvauksia itseeni :--D Mut, joo, kärjistäen: mä en osaa olla "sillä lailla" itsekäs, että nousisin itseni puolesta. Jos joku astuu mun varpaille niin mä pyydän, taas, anteeks. 
Tunnen tosi kovaa syylisyyttä kanssa siitä et jos nautin tai tykkään jostain. Tuntuu et on frendiäni kohtaan tosi väärin että ne joutuu viettää aikaa mun kanssa. Tohon vois todeta ja oon todennu monesti "No oma vikansa jos mun seura kiinnostaa", mutta ei se ihan ole oikein. Olen mäkin tehnyt joskus vähän säälistä asioita, että toisille tulis parempi mieli vaikken ihan täysillä sydämmillä olis messissä. Mut ehkä ton takia en aina kehtaa lähteä mihinkään, ei se että seuras olis vikaa. Oon vain tosi party pooper, esim... aina. 
Imeskelen tässä porkkanoitani, sillä tykkään porkkanoista. Ne maistuu musta hyvälle, se et tuntuu hyvälle tuntuu rikolliselta. Pitäisköhän ruveta syömään vaan salmiakkia tai jotain muuta pahaa, että en kokis siitäkään huonoo omaatuntoo.... et on mukavaa. O_o 
Tää ehkä lähti siitä, että [Poikaystäväni] pyys mua ulos Vappuna. Ilomielinhän mä sanoin et lähden, mut nyt tulin jotenkin katumapäälle... saako mulla olla kivaa? Eikö [Poikaystäväni] pitäs tajuu löytää jostain parempaa seuraa? Toisaalta, mua pelottaa kauheasti se et joku päivä se näkee samalla lailla kuin mä näen itteni ja tää on sit täs. Pelkään et koko ihmiskunta avaa silmänsä ja näkee millainen mä oikeasti olen ja et jään yksin... viimein. Koska, öög, välitän [Poikaystävästäni] ehk vähän.. noh, nii, paljon, ja kaikkee ja silleen. Aika vitusti pidän. Ja välitän. En ala tarkentaa. 
Piti tänään mennä hakee pyörä ja vaik pyörälenkkeillä, koska kuntoni on -15 ja tuntuu et kävisin aika hyvin hyllyvästä superpallosta. Mut näinkin painajaisunta et jarrut ei skulannu (mun käsijarru, kello, vaihteet ja telaketjut kusee/puuttuu for reals, satulaski on reikä, en oo niin turvallinen kuski ;>) ei toiminu ja vedin turvat mukulakivikadulle. Jalat auki, viistoista haavaa, oon tehny ton oikeassakin elämässä viime kesänä. Ja myös sillon tuntu, että se oli oma vika ja ansaittua. Blööö. Ihan kuin joku divine angel of doom oikeesti kiinnostais penistäkään musta ja mun pyöräilyistä, mut joo, lopetin uutistenkin lukemisen jo lehdistä lukiossa kun tunsin liikaa syylisyyttä. Angstwangstangstwangst viil viil kyllä se siitä. No ei, mut, häpeäkös toi jos tältä oikeesti tuntuu :---D Ainakin myönnän. Jee?
Ekat blogini 13-14v. ikäisestä on jo bittiavaruudessa, mutta muutama sairastamisen alkuvuosilta löytyy lisää.. jos kukaan enää lukee. Öitä! ♥

Sunday, May 05, 2013

Paralysis by analysis


Kaikki on taas vaikeaa. Masennus on ehkä liftannut, mutta ahdistus jäykistää fyysiset toiminnot kuin siilirullalla roudassa. Olen ruvennut välttelemään asioita. Pikkuhiljaa, pikkujuttuja. Itsetuntoni ei ole jouluvaloilla varustettu, mutta kovalla duunilla ja parilla geenillä (koska Äitini on ihana) en ole täysi käsi ja seinäidiootti kaikessa. Iso kylläkin. Hymyilen hyvin, näyttelen hyvin tietäväni mitä teen. Ollaan pätevää ja suoraselkäistä, asiantunteva, luotettava ja kaikkea. En osaa supisuomalaisesti olla hiljaa, jännittäessä hölötän ja nolosti myös kysyn jossen jotain tiedä. Seurassa se pienikin usko itseeni valuu polvista alas. Kulissit kaatuu lattiakaivoon ja tilalla on itkua, häpeää ja oireilua.

Olin tosi innoissani koulun jatkumisesta, mutta äkkiäpäs osaamattomuuteni alkoi raastamaan. Kaikki vihaavat minua, olen ruma, hävettää kuolemaksi pyytää apua, istua tuolilla, miettiä pettääkö deodorantti kauhusta. Maikka kysyy ymmärsikö kaikki, viiton, ei reaktiota ja joudun nöyryyttämään itseäni joko a) huutamalla etten tajua tai b) näyttämällä muille luentolaisille etten uskalla kysyä. Jatkan leiskan vääntämistä Big Brother-paljastelijasta ja vetäydyn välillä vessaan piillittämään. Kritiikin lähestyessä en ole saanut mitään valmiiksi ja kerrytän taas rästistressiä. Tyhmäkin tietää ettei välttelemällä opi, mutta jos sisälle tuulee tyhjiö?

Vaihtohakupaperini oli yhtä sontaa, enkä nyt yhtään liioittele. Olen paska englannissa, en osaa oikeinkirjoittaa exercise tai surprise, 4 virkkeen docciin menee päivä. Englannissa mokaaminen on ihmisarvoa alentava häpeänaihe, joku aina oikaisee, tokaisee, korjaisee, vähintään näkee ettet ole kelvollinen kansalainen, potenttiaalinen työntekijä, samalla tasolla ajatteleva aikuinen. Ei lohduta Laudaturit, kun kiireessä typottaa omat esittelytekstinsä ja yhdet elämänsä tärkeimmät lomakkeet. CV:ssä kestää koko päivä koska en uskalla päättää fonttia, onko kirjaimet liian pyöreitä, näytänkö siis halvalta? Blogitekstit jää julkaisematta. Erikoismaininnan ansaitsee ainoastaan sähköpostiini. *Blimb* kuuluu ja en saa sielunrauhaa ennen kuin olen lukenut, ahdistellut ja taas tuntikausia kierrellen vastaillut.

Ahmin ja oksennan niinä aamuina tai öinä jos tulossa on tapaamisen tapainen, koulu, sukulointi tai muu ihmiskontakti. Se ei ole jännitystä, läski. Hävettää. En jaksa meikata, terapiat, polit ja kavereille vastaamiset ovat peruuntuneet viime viikoilta väsymyksen ja mahani mittakaavan takia. Kutsuista huolimatta yksinäisyys syvenee, tuttavien torjumiseen ei olisi varaa ja silti joutuu jankuttaa 'anteeksi, ei,  nyt ei käy'. Eilen oli pakko viimein kontata sinne hammaspäivystykseen, kansliatäti nuhteli etten ollut varannut aikaa ja itkin äänekkäästi hyperventiloiden terveyskeskuksen vessassa. (Iltapäivällä itkin uudelleen jalat nykien kun hampaitani romplattiin, mutta huomattavasti vähemmän :D btw vika ei ollut bulimian vaan viisaudenhampaan)

Bläh. En aloita, en uskalla tehdä mitään, tai siis olen tekemässä kaiken aikaa, mutten saa aikaan kun pelkään. Logic!