Saturday, November 23, 2013

Syksy tulee Tokioon

Kylmä. :(

Kiitos syömishäiriö ettei Suomesta mukaan ottamani syysrotsi mene juuri kiinni (onneksi voin kärvistellä vielä ilman). ^_^ Japanilaiset seinät on paperiohuita, laitan ilmastoinnin kohti 30° ja vedän peiton korviin, verhojen sulkeminen myös kummasti ehkäisee lämpöhävikkiä. Ei ole mikään vitsi että talot on heppoista rakennetta, ne on. Japanilaiset sekoaa kuullessaan että Helsingissä lämpöasteet voi olla NOLLASSA omg! kun päästään utsjokilaiseen miinus nelkytkahteen, ei kukaan enää jaksa kuunnella, puhumistani varmaan aletaan pitää jo kusetuksena. Ihmettelen mikä niin paleltaa, mutta voi, kyllä välillä paleltaa minuakin näillä asuntorakenteilla. Unohdan vain mainita että hei, Suomessa ne on keksineet vesijohtopatterit tai villaeristeet. Mutta on nekin aika eksoottisia, oli ainakin eräälle nyt japanilaisesta koulustani Vantaalle hakevalle vaihtaritytölle: "En kyllä tajua miten Suomessa ei voi taloissa olla kylmä ilman eakonia tai kotatsua?! :O"
note to self: jos menee koulun kylmään vessaan itkee, kanattaa istua kannen sijasta pöntölle, sillä se on lämmitetty. :----D

Yhtenä perjantaina olin pienen paniikin vallassa lähdettyäni ulos, ja izakayassa tajutessani Temestojen jäätyä kotiin, häpesin läskejäni ja ollessani pyödässä taas isoin, noloin, kielitaidottomin. Pienet itku-äänentasaukset vessassa, mutta näköjään itsenäinen ulkomailla oleskelu, elopainon lisäys ja ikälopun läheisyys on "auttanut" että koosteet jää aika lyhyiksi, äitiä ei enää tarvitse soittaa pelastamaan keskellä Stockaa, koska tavaratalon seinät tippuu niskaan. Joskus säälisin ettei todellisuutta pääse sairauden piikkiin pakoon, nyt himassa nenää kaivaessa olen aika tyytyväinen, että maailma sen verran kannattelee, että tilanteita pystyy toisinaan hallitsemaan. Odottihan minua pyödässä ystävät. Ja viinaa!


Ilta sujui isommalla juhlintaporukalla, juttelu jees, ruoka ei kauheasti maistunut, mikä oli ihan OK. Nolottaa vain kuoliaaksi, että täällä ruokailustani saatetaan tehdä välillä niin iso numero, sen takia että ihmiset haluavat olla ystävällisiä, huomioivia ja huolissaan. Suomessa jengiä.. vituttaa. Tai jotain. En halua itseeni huomiota, halua tivata tarjoilijalta mitä missäkin safkassa on, mutta kaverinihan kysyy puolestani onko jossain keiton liemessä vehnää. -__- Rafloissa alku/loppu salaatti tai keitto välillä kuuluu pöytämaksuun, tippiä ei anneta. Eikös se rehuläjä löydy ystävieni puolesta lautaseltani kun olen käynyt vessassa. "Mitä tää.. keltainen, rouskuva juttu on?" "Aa, varmaan jotain paistettua jauhoa" "...." Ja syön viimeisen syömäpuikollisen tuntieni itseni vitun tyhmäksi, viikonloppuna ruokasekoillen ja kuollen vatsakipuuni.

Vehnäjuttu on vähän outolintu, josta välillä puolestani jaksetaan huolehtia. Kun kysytään, yritän selittää intoleranssilla, mutta en usko että sitäkään ymmärretään.. Allergia on vähän liian paljon sanottu, sillä about kaikki Japanissa sisältää vehnää, koetan siis kertoa vähän olevan OK. Maito on helpompi, sanon sen olevan kasvisruokavaliota, vaikka tyhmyyttäni aina vähän ojennan sitäkin termiä ettei ole oikeastaan kasvissyöntiä syödä kalaa.. Japanissa on. Turha selostus, mutta viljoista huolimatta kukaan ei jätä rauhaan jos haluan olla juomatta bisseä. En ole 20v (paikallinen legal age), mun ei tarvi selitellä juomamääriäni tai mistä pidän. Tai eikö japanilaiset tiedä mistä kalja on tehty ja minua halutaan testata kusetanko ruokavammailullani? Ö-öö? Illan päätteeksi lasku pistetään tasan: Japanissa ravintoloissa pöydät laskutetaan aina yhteen läjään, aina vain käteisellä. Ystäväseurueeni päättää kysymättä laskea tonnin minun laskuosuudestani pois, koska "söit niin vähän, meillä muilla oli lihaa" ja join vain yhden umeshun.


Kielitaitoni on vähän parempi, jos ei muuten, aivan täydellinen blockageklöntti on aivoistani vähän sulanut, ja sentään vähän omaksun jotain uutta. :) Kielen opiskelu ei ole enää alkuviikkojen pahaa olemassaoloa hyökyvä möykky, nyt tosiaan kivaa ja odotan tuntejani innolla. Oon iloinen että raskas ammatillinen kurssi loppui niin saan opetella lisää. ^^ En ole uusia kanjeja tai kielioppia mielestäni kehittänyt, mutta muistan sanoja toisten läsnäollessa jo paremmin ja jännitän vähän vähemmän.
(anteeksi paikallismatsurista ottamieni kuvituskuvien kökkö laatu)

1 comment:

  1. Postauksesi ovat aina odotettuja ja mielenkiintoisia!:)

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥