Saturday, December 21, 2013

Puunausmömöt to come post


Kauneusobsessiot, ah. Minusta tuntuu että siinä missä suomalaiset painuvat salille ja hedelmätiskille, japanilaiset panostavat "oikeaoppisiin" kauneudenhoitorutiineihin ja tuotepuolelle. Kaikenpuolisena laiminlyöjänä innostun välillä kunnostautumaan, etenkin ihoni ollessa kaameassa kunnossa ruokasekoilun ja unettomuuden takia. Se on myös kivaa, täällä ei tule koskaan ylipynttäytynyt olo, Suomessa taas en voinut käyttää kirkasta kynsilakkaakaan tuntematta liikaa huomiota ja häpeää. OK, täällä kotinurkilla kyllä hävettää välillä kulkea meikittä vs huoliteltuna, lähinnä koska uskon oman länkkärinaamani jäävän kaikkialle mieleen. (._.); Paranoiaa? Mutku kombinitädit aina vaihtaa irasshaimase-ilmettään, kun näkee että astun sisään..

Olen jaksanut yhtä sun toista opiskella ruuasta, mutta en kosmetiikan ainesosista tiedä ihan kamalasti, joten en sitä kautta lähde japanilaisia rojuja suosittelemaan. Hammastahnassa ja dödössä käytän ehdottomasti luonnonkosmetiikkaa, samoin saippuat, vartalovoi/öljy, samppoo ym. sattuu olemaan jollain mallin ekoa - usein edullista (kaakaovoi, afrikan musta saippua ym). iHerb-posteja voin tehdä erikseen, nyt on kanavoitava jonnekin apteekkilöytöjäni ym ym. Tulossa:

- päivittäinen kasvojenhoitorutiini suomi vs. japaniversio
- ihonhoitotuotteet (aurinkovoiteista, keshousuista, kosteusvoiteet)
- värikosmetiikkaa (BB, powder, luomivärit, top rank ja edulliset)
- muut, ei-japanilaiset käyttämäni suositukset (MAC, UD, Sephora, iHerb sälä)
- yleinen mielipiteeni täkäläisistä kauneustrendeistä mm. puffy eyes meikistä, glitteristä, luomiteipeistä, syötävästä kollageenista, etanoista tai naaman hieroja-vempeleistä..
(+ mitä ehkä kannattaisi syödä että ei näyttäisi optimaalisen hirveältä..)

Kirjoitetaan nyt johdatuksena, että en varmaan monen naisen mittapuulla omista kauheasti töhniä - es. mitään ihonhoitotuotetta (voiteita, putsareita ym), en omista kuin 1 per laatua. Vaikka en jotain hirveästi rakastaisi, käytän yleensä loppuun, enkä osta uutta. Muutettaessani annoin kaiken mitä en käyttänyt eteenpäin. Kynsilakkoja omistin ennen tänne muuttoa tasan 2 väriä, nyt muutaman enemmän, koska ne on halpoja ja ah kira kira bling bling I like. (*_*) Teen ostokseni lähinnä reissussa, ja käytän drug strore sälää ts. ehkä rumilla sanoilla jenkkien/japanilaisten markettikosmetiikkaa, paitsi että joukosta löytyy niitä Maybelinejä vähän kalliimpia ja parempiakin mömmöjä. Vähän naiivia pitää japanilaisten neonpinkkiä ja hileillä varustettua kolmen euron poskipunaa Lumenea kummempana, mutta oh yeah I do, koska saan ihottumaa rumista mainoksista ja Anttilan alennustarroista.

Hiuksista tai kynsistä tod näk. en kirjoita, koska kumpikin on tosi tylsää ja aikaa vievää. Tiskaus, kokkaus, koulussa askartelu ja nenän raapiminen tuhoaa lakkaukseni äkkiä, ostin viikko-kaksi sitten ekan hoitoaineeni ainakin vuoteen (käytin jotain toissa synttäreilläni lahjaksi saamaani settiä, enkä jaksanut ostaa uutta kun se loppui..). Japani olisi ideali ihmemaa kaikille kynsien, silmäripsien ja peruukkien harrastajille, ja voin tuntea miten gyarubeibet itkee, kun en tahdo edes kokeilla Dolly Winkkejä (as seen above).. En vain tykkää ideasta pitää keinotekoisia/toisten karvoista tehtyjä varaosia, thanks. Kaikkea kyllä harrastetaan (unohdin kokonaan väripiilarit), ihailen usein luokkalaisteni lakkauksia, kunnes iltaisin salaattia lavuaaritapista irti raapiessani muistan etten tiedä ketään a) yksin asuvaa b) omat eväät tekevää ikäistäni japanilaista.

Vaikka diggaankin lukea tuotearvosteluja, pidän vähän häijynä julkaista niitä itse. Olkoot tämäkin harrastukseni, jollain sitä itsetuntoa on kohotettava. (^_^) Naama on yleensä se, mitä kehtaan eniten kropassani katsoa, koska kaikkia muita osia niin palavasti inhoan. Ei että naamani olisi erityisen nätti, mutta koska jotain yhtenäköisyyttä on äitiini, joka taas ei ole ruma ihminen, tällä logiikalla... you know. Plus, bilsanmaikkani opetti lukiossa: jos on läskiä, tulee vähemmän ryppyjä! (FYI Miranda Kerr, rusina sinustakin tulee). Rakastan myös sotkemista ja piirtämistä, mutta viime aikoina eniten pelkään vanhenevani/näyttäväni.. vanhalle. Vittuolenvanha. Jos on jotain erityistä kiinnostusta herättävää, lemme know~

6 comments:

  1. Sellaista palautetta/ ehdotusta haluisin antaa, että voisitko harkita ns. suomentavasi/selittäväsi noita japani-sanoja jatkossa? :) t: tunnen oloni tosi tyhmäksi kun en ymmärrä mistä puhut :d
    Mutta muuten taas jälleen mielenkiintoista lukea, kun olen aina ajatellut "että mua ei kiinnosta Aasian maat pätkänvertaa", niin tässä huomaa jonkinasteisen Japani-kiinnostuksen iskevän.. :)

    ReplyDelete
  2. Kiitos jo etukäteen, oon aina KERAa ja muita japsilehtiä selaillessa marissut itsekseni, kun en osaa kääntää niitten ihonhoito- ja muita vinkkejä, eikä mistään oikeen näytä löytyvän kiinnostavaa/kunnollista selostusta ihonhoitorituaaleista. :D

    ReplyDelete
  3. Joo, aasialaiset kosmetiikkamainokset on ihan eri kategoriasta kuin länkkäreiden vastaavat ja samaistun täysin sun inhoon kirkuvanvärisiä alekuvastoja kohtaan, hrrr. Niin ja tuotevalikoiman laajentamisen ei pitäis olla vielä yhden Rimmelin hyllyn roudaamista sisälle.

    Ootko testannut vaalennustuotteita? Ikään kuin feikkirusketukset ja aurinkopuuterit, mut vaan kalpeudesta tykkääville. Tilasin vietnamilaisen sellaisen netistä ja ihastuin. ♥ Mun blogiin laitoin kuvankin, kun pelkkä purkkikin oli jo upee sinänsä.

    ReplyDelete
  4. melancholie, Totta kai! ^^ Elän harrastuksieni puolesta vähän kuplassa, että netin kautta kaikki tietää Japanista/Koreasta/Jenkeistä kaiken (paitsi itse). Enkä ole halunnut kuulostaa liian.. pätevältä, joten en ehkä ole kaikkea avannutkaan. Vai meinasitko että tekisin jonkun “minisanasto”-postauksen? Jos jokin tietty juttu on sepäselvä, jätäthän kommentteihin. :)

    Tässä postauksessa:
    - luomiteipit: teippiä/liimaa, jolla voi tehdä “länkkärisilmät” tai saada monolidistä erikseen liikkuvan luomen ja ylle jäävän ihon.
    - kirakira キラキラ eli “bling bling” tai onomatopoeia säihkyville asioille
    - gyarubeibet, gyaru ギャル, nykyään enemmän 2000-luvun muotisuuntaus, jossa aiempana stereotypiana oli rikkoa perus aasiaihanteita, ts. suosia rusketusta tai vaalennettuja hiuksia, usein myös piilarit, tekoripset ym. En itse ole mikään aiheen edustaja, mutta nähtävästi sana pomppii esiin Shibuyalaisten (kaupunki/kaupunginosa Tokiossa) tyylistä puhuttaessa.
    - Dolly Wink on suosittu tekoripsifirma mm yllä mainitun tyylin seuraajien kanssa (kuva yllä), ja niitä ajoittaen näkee blogeissa ym.
    - eväät = bento
    Muuta en tästä viestistä löytänyt!

    coward, Tykkäsin kanssa nuorena Kerasta. Nyt lähinnä haaveilen miten rupean diilaamaan suomeen käytettyjä lehtiä, kun massini loppuu :P Mikään hirveä ekspertti en ole tai kääntää osaa, mutta jotain yritän kirjoittaa.

    Maya, En ole kokeillut tuollaisia! Näytti vähän luvablevietin hehkuttamalta voiteelta, pakko sanoa että vähän kiinnostaa kaikkia luonnon lakeja vastaan, sillä tykkään kalpeasta.. Monissa perustuotteissani lukee kyllä “whitening”, mutta sikäli jos ne toimivat, luulen tarkoituksen olevan tasata ihonsävyä, vaalentaa ehkä arpia tai näppylöiden jälkiä. Pelkäsin valkaisujuttuja vetyperoksidikuvat silmissä, mutta whitening tai 美白 taitaa lukea täällä melkein kaikessa.. Meikit on ihan vain omalle perus ihonsävylleni (Macin NC15), joka ei edes niin vaalea ole.

    ReplyDelete
  5. Jeps. Nurinkurista, kun länsimaalaiset on koukussa solariumiin ja aasialaisetkin turvautuu varmasti yhtä radikaaleihin keinoihin saadakseen vaalean ihon. Eikös viime vuosisadalla geishojen meikissä ollut lyijyä ja ties mitä muuta shittiä?

    Valmiiksi kalpean ihonsävyn omaavana kieltämättä saattaa vituttaa, kun kaikki meikkivoiteet on joko ruskeita, punaisia tai oransseja. -.-

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaa, en tiedä! Geishoja tai geikoja on nykyään todella vähän, maikojakaan ei kovin kamalasti. Aurinkovoiteiden ym sisällöt on mielestäni aina tosi hämysiä, titaniumdioksit on kai peruskamaa, ja ei ainakaan omaan makuun kuulosta kamalan hyvälle. Mutta joku balanssi, uskon jos tähtää terveellisiin elämäntapoihin muuten, on vähän varaa tökkiä myrkkyjäkin naamaa. Dödöt käytän kyllä aina ekona, sunscreeniä olen kokeillut Laveralta, mutta ne on aika tönkköä stuffia.

      Luulen että korealaisilta merkeiltä ainakin löytyy tosi tosi vaaleita sävyjä, japanilaisissa myös melko. Pakko sanoa etten tiedä miten tummina Lumenet ym menee, en ole niitä vuosiin käyttänyt ^^; Mutta aika kalvakoita on suomalaisetkin.. Eniten ärsyttää BB voiteiden sävyjakauma, meikkivoiteita vielä saa jossain tummuuksissa, mutta BB hyvin vähän .. Ei, eniten ärsyttää ostaa hyvä tuote ja sitten ruskettua !! (tai päin vastoin.. kaikki Macin litkuni on liian tummia ;_;) Kiitos kommenteista M<3

      Delete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥