Saturday, February 21, 2015

Internet, pilasit aamuni

Argh, iski ihan hirveä aamuahdistus. Rintaa lyö niin lujaa, olen 50% valmis olemaan oman elämäni Spiderman ja juoksemaan pitkin seiniä. Toiset 50% vaan vetää kropan lukkoon ja jännitykseen, pienet sähkövirtaukset menee sormiin. Rauhottava, kahvia, omena. Koneen ääreen, kirjoittaa. Syvä hengitys. Ajattele nukkuvia kissoja. Karvaisia, pehmoisia, lämpimiä rullia.


Aamu, jona nousin aikaisin ylös, menin suihkuun, tein vähän kotitöitä ja teki mieli smoothieta aamupalaksi. Ehtisin vähän maalailua treenailla ennen ulos lähtöä. Menin tumblrin kautta jollekin taidekotisivuille ja iski valtava patouma, että en voi enää ikinä piirtää. Minua 2v nuorempi suomalaistaiteilija on niin helvetin hyvä, tasolla jonne en ikinä pääsisi. Se tuntuu aina pahimmalta, jos on nuorempi ja vielä suomalainen. Sen jälkeen iloisesti virnuileva ja spagaattia vääntävä hyvinvointi bloggaaja lässyttää toisten innostamisesta, liittäen mukaan täydellisesti valotettuja kuvia superfoodibokseistaan, jotka kotona löytyy täydellisessä rivissä täydellisessä kämpässä. Totakin mössöä pitäs olla, että olisi terve ja onnellinen?

Kateus? Raivo? Ensimmäisessä tapauksessa oli lähinnä ihailu, töistä kuten jonkun menestyksestä. Inspiraatiota, kuinka töitä katsomalla voisin innostua ja oppia paljon. Sitten oma saamattomuuteni, millainen kuilu minun ja järkevien taidetöiden teon välissä on. Toisessa tapauksessa ehkä ärsytys, miten toisella on iloa, energiaa, tervettä täydellisyyttä lähentelevä kroppa ja kuvia katsoen myös rahaa. Entinen inspiraationi on silmissäni kääntynyt teennäiseksi suosionsa kasvaessa, ja etsin vikoja kuvankäsittelystä, sätin kiukussani miksi nuorella neidolla on vanhentavat pakkelit ja Jennifer Anniston tukka. Unsubscribe.


Ettäs kehtaat Internet pilata minun täydellisen aamuni. Olen koko kuukauden ollut vain sairaana, joutunut perumaan 2 terapiaa ja vuorostaan terapeutti yhden, joten palautuvat energiani ei riitä näihin ensimmäisen maailman murheisiin.

Helmikuu alias Flunssakuu.

Minun piti kiittää lämpimästi kaikkia edelliseen viestiin kommentoineita (iso kiitos! Täytän kyllä kirjoitustoiveita!), kertoa päiväkirjamaisesti viikkoni hyvistä hetkistä, kuten aamukahvista ystävän kanssa, lahjojen postittamisesta Japaniin tai myöhästyneestä ystävänpäivästä Poikkiksen kanssa. Rauhottava ei vielä vaikuta, kahvi on alkanut jäähtyä. Varmaan laitan Youtuben päälle, meikkaan, ja onneksi lähden tapaamaan kaveria stadiin kahville. Sekä ostamaan sukkahousuja. Toivottavasti saan hyväntuulen hepulin ja löydän itseni illalla jostain Kalliosta. (´v`)b

1 comment:

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥