Wednesday, July 22, 2015

Pre-muutto pikapäivitys

Tämä kuukausi on mennyt hyvin vaihtelevasti, alussa tunsin itseni virkeäksi ja iloiseksi; kaivoin lenkkikengät eteiseen ja olen piirtänyt urakalla. Viimeisenä viikkona olen ollut taas hyvin masentunut, peloissani, buliminen ja itkuinen.

Pelkään että kaikki läheiseni jättävät minut, vedän nämä johtopäätökset joko Oikeista Syistä tai mitä naurettavimmista nyansseista. Tunnen syylisyyttä, sillä joko itse käsitän aina väärin ja loukkaannun TAI saan ihmisistä ne pahat piirteet esille, joka saa laukomaan ikävyyksiä.

Täti Terapian mukaan minut on hyvin konkreettisesti "hylätty" lapsena, sillä isä ei ollut koskaan kuvioissa vaan teki ja opiskeli mitä lystäsi satojen km päässä. Jokainen puhelinsoitto oli sätintää ja tappelua. Äiti joutui tekemään kaiken yksin ja olemaan paljon töissä, kuulemma lapsi ei voi samalla lailla rationalisoida ajatusta, sillä en nyt aikuisena koe ettenkö olisi saanut lapsena tarpeeksi huomiota ja rakkautta. Hylkäämis-pelkoja korostanee myös yksinäisyyteni, sillä en koskaan kuulunut lasten klikkeihin, ollut kenenkään paras kaveri ja ihan konkreettisesti useat kaverini lopulta jättivät seurastaan. Olen aikuisenakin saanut viestejä ettei 'kaverini' lähdekään kahville, vaan mieluummin lopettaa kaikki tekemiset kanssani - oli syyt sitten syömishäiriö, myötäilyn puute tai ettei baari-illan jälkeen herunut pimppiä. :---x Mm jeah.

Olen myös miettinyt olenko onnellinen, tulenko olemaan terve ja onnellinen, teinkö elämäni virheen erotessa ex-Poikkiksesta. Ollut tilanne oli mikä oli, ja uskon ettei tekemisiä kannata katua, sillä päätökset pitää suhteuttaa menneeseen hetkeen. Suren silti ettei asiat voineet olla meillä yhdessä kuten nyt, virheistä oppineina, kumpikin uusien kumppaneiden kanssa. Täti Terapia sanoo, että entisestä suhteesta pitäisi ajatella pahaa, jotta mennyt ei murehdittaisi liikaa. Olen vaan vähän kyllästynyt täyttämään elämääni negatiivisuudella.

Ensi viikolla edessä muutto, jota odotan kovasti. Pidän pienestä kodistani, en ole jaksanut kunnolla edes siivota, kun tilaa on tupaten täynnä. Joka neliösentiltä löytyy rättejä, rojua, johtoja ja tungsten-kuutiota. Odotan ettei kotini näytä vain uuden Rakkaan kämpiltä, vaan yhteiseltä, omalta kodilta. Viimeiset kolme asuntoani on ollut Japanin 17m^2 soppi, kliininen ja autio, lopulta tämä sälälaatikko. Saanen jotain ihan omaa ja toivottavasti turvallista.

4 comments:

  1. Uudet kuviot ja uudet fiilikset siis luvassa;>

    ReplyDelete
  2. Kurjempia päiviä ja viikkoja tulee aina aika-ajoin (oikeenkirjotus tossa? :D), ja mulla itellä on ainaki silloin usein semmonen olo et taasko tässä samassa pisteessä, ei tästä pääse koskaan eroon! Mutta kyllä niitä mukavia päiviä yllättäen alkaa ennemmin tai myöhemmin taas ilmestyä ja fiilis nousta sieltä kurjuudesta ;) ihania muutto- ja sisustushetkiä teille!!

    ReplyDelete
  3. Öööö olisitko voinut kirjoittaa yhtään enempää mun viimeaikaisista fiiliksistä ja muutenkin mun äänellä, muuttoa lukuunottamatta. Eli hei, ainakaan et ole yksin ajatustesi kanssa, täällä on toinen. Ja tuohon jos kaveri "unohtaa" pyytää minut kahville on tullut myös vastareaktio itseltäni. Itse en "uskalla" pyytää ihmisiä kahville tai olemaan ystävä kanssani koska tuntuu että he vain säälisivät tai vain tylsyyttään tekisivät niin. En koe olevani tarpeeksi mielenkiiitoinen ja hauska oikeaksi ystäväksi.

    ReplyDelete
  4. Heippa! Saisinko heittää pari ajatusta terapiassa käymisestä? Tuli tämä mieleen, kun aina välillä kirjoitat, mitä täti terapia on sanonut. Ihan heti alkuun, että en ollenkaan väheksy terapian antamaa apua ja siellä tekemääsi työskentelyä.

    Itselläni kävi vain niin, että aloin voimaan paljon paremmin ja oikeastaan parantumaan, kun lopetin terapian. Pidin terapeutistani kyllä ja sairauden akuuttivaiheen jälkeisessä ajassa terapiasta olikin varmasti hyötyä.

    Tulin kuitenkin tulokseen, että jos kerran pari viikossa käy ns tonkimassa paskaa, haisee sille koko loppuviikon. Kunnes on taas uuden kaivelun aika... Joskus on vaan parempi antaa paskan olla ja siirtyä eteenpäin :) Ei se menneisyys kuitenkaan sitä tonkimalla muutu. Mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa!

    ReplyDelete

HUOM ole kiltti ja käytä jotain nimimerkkiä anonymous-sijasta, että eri vastaajat erottuisivat. Vastaan kommentteihin tähän samaan boksiin. :) Ethän kommentoi vain mainostaaksesi omaa saittiasi. Kiits. Nyt haluan kuulla jokaisen ajatuksesi, hyvät ja pahat. Avautuminen on sallittua, ellei jopa suotavaa ♥