Thursday, April 07, 2016

Mennyt kk ja hangry angry?

Moi!

Oon yhä hengissä :D

Viime kuussa pääsin pitkästä aikaa käymään Japanissa, joten sinne meni se. Otin vaa törkeesti koulusta ja töistä aikaa itselleni, jotta pääsin tapaamaan kavereita ja hengaamaan kultani kanssa. Mikään ex-tempore lähtö ei ollut kyseessä ja juuri sopivasti on taas Hullut päivät ja liput Fukuokaan kuumottaisi.

Sääli, ei ole rahaa taas hetkeen. Hain kuntoutusrahaa Kelan kautta, kun kuulin ystävältäni että sillä voi saada opiskeluun tai -matkoihin lisärahaa. Paperit on olleet viritteillä nyt kuukauden, ja kiinnostaisi tietää missä mennään. Perus kuntoutustukeni loppuu ensi kuussa, ja on taas lievä paniikki minne asti sitä voidaan hakea ja myönnetäänkö edes. Lääkärini on puhunut että voisin olla loppu opiskelujeni ajan kuntoutustuella, mikä on myös omasta ja perheeni mielestä hyvä idea. Mutta onko Kelalla jotain rajoitteita ihan laillisesti, tai edes mututuntumalta toi likka kun on niin kauan lööbannut, eiköhän laiteta hanat kiinni.

Olen omasta mielestäni pärjännyt tosi hienosti, en ole kuukauteen ahminut ja oksentanut kuin ehkä kerran (reissussa). Olen pystynyt jatkamaan sivutyötäni, stressaan sitä kerta kerralta vähemmän intensiivisesti, ja olen jaksanut pari ekstravuoroa kuolematta asiakaspalvelutyön aiheuttamaan ihmiskrapulaan. Koulua ei ole paljoa ollut, vain 1 tunti viikossa ja se on tuntunut hyvälle. Jos saan tämän koko kevään kurssin läpi ja yhden toisen, josta minulla on jäänyt vain lopputyö roikkumaan, olisin tosi ylpeä itsestäni. Kesällä ajattelin saada itseni opiskelemaan japania.

Mielialanikin on ollut kohtuullisen korkeana. Riita- tai konfliktitilanteissa olen päässyt esittämään tunteitani, itkemään ja huutamaan ja olemaan suht "normaalisti" patoamatta ekstra itseinhoa itseeni. Olen laihtunut lomakilot ja yhden päälle, mistä olen enemmän kuin onnellinen. Eniten arkeani haittaa jatkuva ahdistus, stressi ja unettomuus, joka on taas mallia etten pysty nukkumaan putkeen vaan aloitan heräilyn kl. 1-2 aamuyöstä ja nousen 3-4 välillä koomaamaan. Jos herään viideltä, se on OK ja nousen, olen aamuihminen, mutta sitä aiemmin ylös noustessa alkaa energiatasoni laskemaan alkuiltapäivästä hyvin voimakkaasti, saadan voida pahoin ja ajatus katkeilla.

Masennusta on, mutta ehkä kiitos reissun ei niin kovaa kuin vaikka reilu kk sitten. Nykyinen parisuhteeni saa hymyn kasvoilleni joka päivä, ja kiitos sen, koen että asiani on tosi hyvin tällä hetkellä. Olen ihan ihminen kun masennukseni tai ahdistukseni on lievempi, erityisesti näinä aamutunteina kun nytkin tätä kirjoittelen.

Hei vanhemmat ja uudemmatkin lukijat, kertokaa miten teillä on mennyt alkanut kevät? Mitä toiveita ja haaveita teillä on kesän suhteen? Olen ollut aika inaktiivinen mielenterveysblogien kanssa, osaltaan ihan syystä että haluan aktiivisesti pitää intressini jossain kevyessä ja energiaa tuottavassa, mutta tahtoisin kovasti kuulla mitä Teille Kuuluu. Kommenttiboksi on vapaa! ;> xx